Hirnu Oy:n blogi

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 14: TALLIN ULKO-OVI

Lauantai 29.7.2017 - KMA

Olen monesti ihmetellyt, että muuten fiksusti rakennetuissa talleissa on joku ihmeellinen filmivanerista itse kyhätty ulko-ovi. Miksi ihmeessä? Jos käyttää 50 000 euroa talliin, niin eikö siihen olisi kannattanut vielä se yksi tonni käyttää kunnon oveen? Ovi on kuitenkin käytössä koko ajan. Miksi säästää sellaisesta, mikä käytössä hankaloittaa elämää? 

Hevostallin ulko-oven pitää olla jo säädösten perustella varsin iso. Leveyttä - siis sitä kohtaa mistä ovessa pääsee kulkemaan, pitäisi olla 150cm. On toki hauskaa, että hevonen pääsee 120cm leveästä karsinan ovesta kulkemaan hyvin, mutta ulko-oven pitää olla 30cm leveämpi. Lieneekö tässä syynä paloturvallisuus vai käytännön järki?

Kyllähän iso ovi käytännön elämässä on ihan hyvä ratkaisu. Korkeutta ovella pitäisi olla 220cm. Tosin ostin kerran ruunan, joka oli 180cm korkea. Se asui hienossa, vanhaan kivirakennukseen tehdyssä tallissa, minkä ulko-ovi oli 180cm korkea. Oli ruuna oppinut sillä kohdalla "kyykäämään". Itse asiassa se pitkään meillä "kyykkäsi" aina ulko-oven kohdalla - vaikka korkeutta oli kuinka! Se oli kyllä hauska tapa. 

Kokemattoman rakennustarvikkeiden hankkijan erottaa siitä, että he yleensä olettavat asioiden olevan "tuotepaketteja". Usein tuotekuva myös tukee tätä käsitystä. Eli ovessa on karmit, saranointi, helat jne. Näin ei välttämättä ole myytävän tuotteen suhteen. Mikäli ovi on olennaisesti edullisempi kuin vastaava tuote, siinä on jostakin asiasta säästetty tai jotain puuttuu. Useimmat asiat eivät nimittäin ole "tuotepaketteja". Kannattaa siksi tietää mistä tuotteen edullisuus johtuu, niin voi tuon säästön hyödyntää. Voihan se olla, että on esim. helat valmiina - miksi ei siis käyttäisi kierrätysmateriaalia? Se on ihan fiksu säästö.

Oven ostaessa tulee monenlaista mittaa vastaan. Tässä moni ensikertalainen ovien ostaja menee vipuun: Ole tarkkana, puhutaanko ovea kaupatessa oven karmien ulkomitoista, vai oviaukon mitoista. Siinä on helposti ainakin 10cm heitto. Toisaalta osa kauppiaista myy oven ja karmin erikseen. On lienee ymmärrettävää, että pelkällä ovella ei tee mitään, jos ei ole paikkaa mihin sen ripustaisi - eli se karmi. 

Jotta välttäisit perusmokat, niin tarkista ovea tilatessa: 

• Mikä on käyntiaukon koko, jotta saat määräysten mukaisen oven eikä lopputarkastuksessa tule sanomista.
• Mikä on karmin ulkomitta, jotta timpuri osaa jättää oikeankokoisen aukon seinään.
• Onko ovi saranoitu valmiiksi? Tämä on yksi jännä kohta, missä saadaan oven hinta näyttämään edulliselta... ;) 
• Onko ovessa mukana helat, eli kahva ja lukitus - tämän puuttumista ei moni huomaa ja hinta on monta kymppiä halvempi... kunnes joudut joka tapauksessa hankkimaan lukituksen oveen. 
• Onko ovi lämpöeristetty? Ovia myydään myös eristämättömänä. 
• Varmista, miten oven karmi on tarkoitettu kiinnitettäväksi rakennukseen. 

Tallin ulko-ovi on tosiasiassa melko iso kapistus. Ja painava. Kun ovilehti on 150cm leveä ja 220cm korkea, siihen tuuli ottaa napakasti. Siksi ehdottomasti näin kookkaaseen oveen kannattaa valita malli, missä on valmistajan oma tuulihaka + oven auki-lukitusmekanismi valmiina. Mikäli mekanismi pettää, niin siitä voi reklamoida. Omissa virityksissä voi vain katsoa peiliin.

Oven tuulihaan tulee olla lukittuva, eli ovi jää jököttämään tukevasti auki-asentoon. Hevoset tai ihmiset eivät keskimäärin tykkää siitä, että ovi paiskautuu kiinni ja siellä sitä sitten ollaan välissä - kuin elävä ihmis/polle-hampurilainen ilman kasviksia. Siinä voi käydä huonosti, usko pois.

Oven auki-lukitus tulee olla helppo vapauttaa niin, että hevonen on toisessa kädessä kiinni. Kovin monimutkainen viritys ei siten passaa. Näin ollen en tykkää siitä, että ovi laitetaan rakennuksen seinään kiinni. Tämä viritys toimii hyvin ihmisille tarkoitettujen talojen ovissa, mutta hevostallissa se on epäkäytännöllinen. Sitä lukitusta on ikävä kiertää avaamassa hevosen kanssa.

Oven alareunassa suosin ovea, missä on jonkinlainen kumilaaha alhaalla. Näin oven alareunaan jää riittävästi käyntivaraa, pienet "kokkareet" eivät haittaa oven kulkua ja lisäksi ovi on alareunasta tiivis. 

Muistakaa siis heti talliprojektin alkuvaiheessa budjetoida myös se tonni siihen oveen. Ja oltaa tarkkana, mitä tilaatte. Meiltä saa myös ovia, mutta ne on valmiiksi kiinnitettynä Duo-Valmistalliin - sekin toki myydään oven mukana. Mikäli pelkästään ovi kiinnostaa, niin niitä kannataa tiedustella Illis:ltä. Suosittelen. Toimiva - mehän ei Hirnussa huonoa tuotetta käyttöön otettaisi. 

Meidän kanalassa on nyt tosi pieni ovi!

Tiistai 20.6.2017 klo 13.34 - KMA

Tiedäthän - se tunne, kun huomaat tehneesi tyhmän valinnan.

Enemmän tässä jurppii se, että luulin tehneeni hyvän valinnan - mutta totesinkin tehneeni huonon valinnan. 

Minä arvostan laatua. Kaikessa tekemisessä me Hirnu Oy:ssa pyritään tekemään hyvää jälkeä ja tuottaa laadukasta tuotetta. Meille on tärkeää, että asiakas saa rahalleen vastinetta.

Aina välillä näemmä unohdan, että se ei suinkaan ole kaikkien muiden tavoite. 

Minä olen valmis maksamaan kunnollisesta tuotteesta oikean hinnan. En oleta, että minun pitäisi saada asioita ilmaisin - tai edes "halvalla". Jos tuote on hyvä, se palvelee tarkoitustani, minä olen valmis maksamaan siitä pyydetyn hinnan. Ja välillä käy niin, että täytyy vain opetella olemaan ilman tai tienata jostakin lisää käteistä mieleisten tuotteiden hankkimiseksi. Se on vain elämää, eikö? Huonoa en enää osta, koska se tulee lopultakin kalliiksi. Jos ei muuten, niin jätekustannuksina. 

Mutta asiaan... 

Minä siis halusin pitää minun oman kanalani oven kesällä auki. Koska on kerrassaan typerää jättää ovi auki ilman, että sitä lukitaan paikoilleen, päätin ostaa oveen tällaisen topparin. Siis sellaisen metallisen törräkkeen, mihin oven saa kiinni eikä tuuli pääse ovea paiskomaan. Ovihan voi mennä rikki, eikö niin?

Päädyin tunnettuun vaihtoehtoon.  Tai no - minä luulin tunnettuun vaihtoehtoon päätyessäni saavani laadukkaan vaihtoehdon. Minä luotin tuoteperheeseen, jota merkkiä näyttäisi olevan joka rautakaupan hyllyt notkollaan. Sanotaanko näin, että "hyvin brändätty tuote". Koska niitä myydään paljon ja niitä on joka paikassa tyrkyllä, niin tuotteen täytyy olle hyvä - eikö? Nämä on Pohjoismaisen firman tuotteita ja siksi hyvin tehty. 

Lopputulemana minulla on nyt kanalassa aika pieni ovi. Mitäs tykkäätte? 

Varmaan arvaattekin, että tuote ei ollut kauhean hyvä.

Itse asiassa tuote oli kaikkea muuta, kuin hyvä. Toppari ei ollut kelvollinen pitämään ovea auki. Kun oli edes ollut kunnon myrsky! Tai edes kunnolla tuulinen päivä, mutta ei! Ihan tavallinen kesäpäivä Pohjois-Pohjanmaalla - ja tässä kävi näin. Kunnon navakka tuulenpuuska - ja meillä on enää pikkiriikkinen ovi jäljellä. 

Ja arvatkaapas ottaako päähän? 

Tarkemman tutkimisen jälkeen selvisi, että eihän tätä keksintöä ole millään lailla hitsattu tai edes kiinnitetty näitä metallikappaleita toisiinsa. Kunhan on vain laitettu palat yhteen ja lausuttu isämeidän rukous päälle. Eihän se sillä tavalla kestä yhtään mitään!!!

Miksi tämä on mennyt tähän? Monet tuotteet edelleen näyttävät samalta - mutta eivät ne enää ole samoja. Laatu on kadonnut tekemisestä. Miksi? Eikö meidän kaatopaikat ole vielä riittävän täynnä roskaa? Tarvitaanko sinne vielä lisää? 

Eniten ottaa pähään se, että tällainen parinkympin tuote aiheutti noin 300 euron vahingot.  Tuote ei ollut mitä piti ja asiakas (minä, kerrankin kuluttajan roolissa) luotin tuotteen tekevän sen, mitä kohtuudella voitanee olettaa sen tekevän. Siis pitävän oven paikoillaan ja suojaavan sen, että tuuli ei heittele ovea ja riko sitä. Kuinka kävi? 

Voinhan minä toki asiasta valittaa - todennäköisesti valitankin. Mitenkä se korvataan? Se, että saisin vastaavan tuotteen tilalle, on nimittäin hieman ongelmallinen yhtälö.

a) Haluanko minä tällaista roskaa enää tilalle? Mitä ihmettä minä sillä teen? Tiiliskivestä olisi enemmän iloa ovistopparina.

b) Edelleenkin minun kanalassani on hämmentävän pieni ovi ja asialle nyt vain täytyy tehdä jotain. 

Kyllä Marko sen oven toki vaihtaa, ei siitä olekaan kyse. Kyse on siitä, että Markolla on aika paljon muutakin tekemistä ja maksaa se uusi ovi meillekin. 

Yritysideaa miettivälle siis vinkki:

Laadukkaita metallituotteita, ovistoppareita ja kaikenlaisia saranoita ja lukkoja - niille olisi markkinoilla iso rako täytettäväksi. Nämä missä lie halvalla teetetyt "näyttää samalta kuin aina ennenkin, mutta laatu on sitä taikka tätä" -tuotteita on kaupat pullollaan. Kipatkaa ne roskat roskiin ja tuokaa hyvä ja toimiva tuote tilalle.

Ja sitten brändäyksestä:

Hoitakaa ensin tuote kuntoon, brändätkää vasta sitten. 

Kiitos.

Alla: Oven runko napsahti poikki, koska "laatustoppari" antoi periksi. Jiihaa!

Kysyttyä: "Miksi valmisrakennus on kalliimpi, kuin elementtitoimitus?"

Tiistai 6.6.2017 klo 10.53 - KMA

Tätä otsikon kysymystä meiltä säännöllisesti kysytään, joten yritetäänpä vastata nyt kysymykseen tyhjentävästi. Tämä blogiteksti voisi toksi olla lyhykäisyydessään erittäin lyhyt vastaus: "Koska Valmisrakennuksessa on mukana työtä paljon enemmän. "

Ajattelin, että kuvat kertovat enemmän, kuin tuhat sanaa.

VALMISRAKENNUS vs. ELEMENTTITOIMITUS

Kun valmisrakennus tuodaan pihaan, se näyttää tältä: 

Ja oven kun avaat, rakennus näyttää tältä: 

Elementti-toimitus sen sijaan näyttää pihaan tullessaan tältä: 

Sisäkuvia elementtitoimituksesta ei sattuneesta syystä ole. 

Lyhyesti: Nämä ovat kaksi täysin eri tuotetta. Siksi niiden hinta on erilainen. Valmisrakennus on "valmis" ja elementtipaketti on "rakennusprojekti". 

Kumpi sitten on "se pareempi vaihtoehto"? Valitan, en osaa sitä sanoa. Se sinun pitää oikeasti itse päättää. 

Tosiasia kuitenkin on, että elementtitoimituksen kasaaminen valmiiksi, asumiskelpoiseksi rakennukseksi edellyttää jonkinlaista käsitystä rakentamisesta ja työkaluja. Millään rakennusohjeilla emme pysty sinusta rakennusalan ammattilaista kouluttamaan. On asioita, mitkä pitää tietää ja ymmärtää, miten rakennus toimii. Ei niitä rakennusalan ammattilaisia turhaan kouluissa kouluteta. 

Ei se rakentaminen pienen rakennuksen kohdalla toki rakettitiedettä ole, joten oikealla asenteella se kyllä onnistuu. Ja neuvotaanhan meiltä toki. Mikäli itse osaat, sinulla aikaa ja työkaluja, niin säästät toki rahaa - et aikaa.

Vinkki: Mikäli sinun pitää palkata joku rakentaja kasaamaan kanala, niin todennäköisesti et rahassa säästä lanttiakaan. Harkitse silloin valmisrakennusta, koska se on heti valmis käyttöön - säästät siis aikaa! 

Vinkki: Kannattavaksi tämän elementtivaihtoehdon tekee se, että rakennuksen sijoittamispaikka on niin ahdas, että elementtivaihtoehto on ainoa toimiva ratkaisu. 

Valmisrakennus on siis kalliimpi siksi, että rakennuksen on ammattilainen sinulle jo valmiiksi kasannut. Eli se sama hinta, minkä joutuisit sille paikalliselle kirvesmiehelle joka tapauksessa maksamaan - ellet itse osaa rakennusta pystyttää. 

Lisäksi: 

• Saat lisäksi takuun siitä, että rakennus on sovitun mukainen.
• Sinä tiedät heti alkuunsa, mitä rakennus kaikkineen tulee maksamaan.
• Tiedät myös sen, milloin rakennus on valmis muuttoa varten.

Nämä eivät ole ihan pikkujuttuja - sen tietää jokainen, joka on jotakin joskus rakentanut tai rakennuttanut. 

Valmisrakennuksessa ennen kaikkea säästät itseäsi - säästöä se on sekin! 

Toivottavasti tämä auttoi selkeytämään toimitustapojen olennaisia eroja.

Mukavaa kesää kaikille! Kaikkien kanaloiden rakentajien kannattaa huomioita Kesäkuun tarjous.

Ollaan yhteyksissä!

Jos minä rakentaisin ISON hevostallin, niin...

Sunnuntai 28.5.2017 - KMA

Olen nyt toukokuun aikana käynyt aika monessa ns. isossa tallissa. Näissä minua on aina hämmästyttänyt se, miten ahkeria tallissa hevosiaan asuttavat ihmiset ovat. Tallissa saattaa olla esim. 20 hevospaikkaa kauniisti rivissä ja käytävä perinteisesti keskellä. Tallin varustetilat on sijoitettu tallin toiseen päätyyn. Äärimmäisenä asuvan hevosen omistajaa ei voi moittia laiskuudesta: Pelkästään satulan noutaminen varustehuoneesta tietää noin 80 metrin mutkaa. (10 karsinaa a'3 metriä + käytävä + varustehuoheessa kuljettu matka ja tämä edestakaisin).

Vielä kukaan ei ole minulle selittänyt sitä, miksi varustehuone ei voisi olla "puolivälissä" karsinarivistöä. Tai miksi yleensäkin isot hevostallit rakennetaan valtaviksi halleiksi. Missä on paloturvallisuus? Käyttäjämukavuus? Käyttökustannusten hallinta?

Lähinnä selitys on ollut, että " se oli niissä kuvissa näin" ja "näin kai se yleensä on". Onko sen pakko olla? 

Lue lisää »

Rakennuksen ylläpitäminen on oma hommansa

Maanantai 17.4.2017 klo 11.43 - KMA

Tässä aamusella jäin miettimään asiaa, mikä jäi eräässä mainoksesta vaivaamaan. Tässä mainoksessa korostettiin heidän kauppaamansa tallirakennuksen betonilattiaa "ikuisena" vaihtoehtona.

Väite jäi vaivaamaan - koska se ei pidä paikkaansa. Ei mikään ole ikuista - varsinkaan tallin lattia. Ihan sama, mistä materiaalista se on tehty, mutta varsinkin lattia kuluu väistämättä. Siksi monissa talleissa betonilattiat on suojattu kumimatolla - betoni murenee varsinkin hokkikengän alla varsin tehokkaasti.

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 13: VARUSTETILAT

Sunnuntai 9.4.2017 klo 14.32 - KMA

Talli-ilma on useinmiten sen verran kostea, että siellä ei ainakaan hevosten nahkakamppeita kannata säilyttää. Yllättävän nopeasti nahka-valjaat menevät huonokse, keräävät hometta ja muuta ei-toivottua tapahtuu. Toisaalta talli-ilma on yleensä pölyistä, joten siellä säilytettävä omaisuus likaantuu. Siksi varusteille tarkoitettu, ihan oma erillinen tila on tarpeellinen osa kivaa tallirakennusta.

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 12: SÄHKÖT JA NIIDEN SUUNNITTELU

Sunnuntai 5.3.2017 klo 16.42 - KMA

Äkkinäinen rakentaja ei monestikaan suunnitelmissaan pääse huonejärjestystä pidemmälle. Tai no, tallista jos puhutaan, niin karsinaelementtejä pidemmälle. Ennen kuin on karsinaelementtien valitsemisen aika, pitää tehdä aika monta muuta olennaisempaa päätöstä. Yksi tällainen päätös on tallin sähköt.

Sähkösuunnitteluun puutun nyt siksi, että jostain kumman syystä tämä aika lailla "itsestään selvyys" näyttää unohtuvan innokkailta rakentajilta. Lopputulemana käy niin, että sähköt joudutaan vetämään talliin pintavetona ja enempi suunnittelematta - tai annetaan sähköasentajalle vapaat kädet toteuttaa itseään mahdollisimman pienellä budjetilla tietenkin. Tämän olen muuten kuullut erään sähköasentajan suusta - ei ole oma keksintö tai johtopäätös. Mistäpä se sähköasentaja tietää, millaisia tarpeita tallin käyttäjällä sähköjen suhteen on? Lähellekään kaikilla sähköasentajilla ei nimittäin ole hevosia. 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 11: KARSINAELEMENTIT

Keskiviikko 8.2.2017 klo 19.45 - KMA

On toki väärin aloittaa juttu toteamalla itsestään selvä asiä - mutta monelle hevoselleen torppaa rakentava ei sitä kuitenkaan tule ajatelleeksi. Joten: hevonen on iso eläin, jolla ei kestä edes norsun nahasta tehty persaus. Se vain on niin. Hevosella on voimaa järkyttävä määrä, massaa reilusti ja yllättävän paljon älliä umpiluuhun asennettuna. Älä pidä tätä eläintä tyhmänä - tulet yllättymään. 

Karsinaelementeissä moni tallinrakentaja yrittää säästää. Se on toki enemmän, kuin ymmärrettävää. Kunnolliset karsinaelementit maksavat helposti 500 euroa/seinä ja rahti vielä päälle. Eikä tähän hintaan tarvitse edes valita kauniisti kaarrettuja ja erityisesti muotoiltuja erikoisuuksia. Riittää, että valitset kunnolliset ja asialliset kamppeet. 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 10: LANTAHUOLTO

Maanantai 16.1.2017 klo 18.57 - KMA

Ei liene yllätys, että hevosten kanssa tulee väkisinkin kosketuksiin myös hevosten "haisevan osaston" kanssa - siis hevosen tuottavat reilun määrän lantaa. On täysin ymmärrettävää, että jo tallin suunnitteluvaiheessa on syytä miettiä, mihin se jäätävä kasa p*skaa aiotaan sijoittaa. Vaihtoehtoja lannan edelleen luovuttamiselle toki on, mutta jonkinlainen varasto eli lantala kuuluu jokaisen hevostallinomistajan rakennella. Taitaapi aika monessa kunnassa olla jo niin, ettei tallin rakentamiselle lupaa heltiä, ellei ympäristöasiat ole kunnossa jo rakennusluvan hakuvaiheessa. 

Joten - suunnittele heti alkuunsa lantala-asiat kuntoon. Näin vältät viivytykset rakennusluvan myöntämisessä ja budjettisi on realistinen. Lantala ei nimittäin ole ihan ilmainen laitos rakentaa. 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 9: JUOMA-AUTOMAATTI HEVOSELLE

Keskiviikko 21.12.2016 - KMA

Tänä aamuna mennessäni talliin kiireessä noin klo 6:30, sain jälleen kerran muistutuksen siitä, mitä on hevostallin pitäminen. Tästä aamusta inspiroituneena päätin kirjoittaa tämän viikon blogikirjoituksessa hevosten juoma-automaateista. Siis plussaa ja miinusta - ja miten välttää ainakin pahimmat mokat niiden suhteen.

Toisin kuin voisi kuvitella, eivät kaikki maatalouskauppiaan osaa myydä hevoselle sopivaa juoma-automaattia. Moni maatalusmyyjä ei nimittäin itse ole ollut koskaan tekemisissä tämän hersyvän hellyttävän, leikkimielisen, norsun voimat omaavan ja kaiken palasiksi räpeltävän luontokappaleen kanssa. Ehei. Heidän kokemuksensa hevosesta on se, mitä myyntitykki on heille kertonut ja mainoslehtiset (joista alaa opiskellaan) kertovat. Usko pois, se ei riitä tässä asiassa. 

Siis ensimmäinen vältettävä moka: Älä ikinä usko myyntipuheita sopivasta hevosen juoma-automaatista keneltäkään muulta, kuin sellaiselta, joka oikeasti hevosten kanssa on tekemisissä. Mitenkö sen tiedät? No, kysy asiaa. Mikäli et hevosiin todella perehtynyttä myyjää löydä etkä itse ehdi empiiristä tutkimusta asiasta suorittaa, niin paina jarrua. Hanki sellainen automaattiastia, mitä joku tuttavasi suosittelee. Mieluummin sellainen tuttava, jonka voisit olettaa haluavan sinulta joulukortin myös ensi jouluna. 

Muuten voi aamulla olla tällainen iloinen yllätys vastassa, eikä sinulla ole ketään ketä syyttää - vain sinä itse :) 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 8: VANHAN VÄRKIN VÄRKKÄÄMISEN ONGELMIA

Sunnuntai 18.12.2016 klo 12.50 - KMA

Tätä aihetta on aika moni minulta nyt toivonut: Mitä vanhan rakennuksen muuttamisessa hevostalliksi kannattaa miettiä. Tästä voin todellakin sanoa, että kirjoitan nimimerkillä "kokemusta on" ihan käytännössä. Meidän oma hevostalli on tuunattu vanhasta 60-luvun omakotitalosta. Pihatto - joka ei enää ole hevosten käytössä, on tehty vanhasta kylmästä heinäladosta. 

Joten - kyllä niistä talleja saa aikaiseksi. Se, tuleeko se halvemmaksi, on eri juttu. Mutta pihapiirin kannalta voi olla enemmän silmää miellyttävää tuunata vanha rakennus, kuin rakentaa uusi.

Olen joskus ihmetellyt, miten vähän ihmiset kysyvät mahdollisuutta muokata rakennus ulkoiselta olemukseltaan sopimaan vanhaan pihapiiriin. Tämä mahdollisuus on meilläkin ollut aina olemassa, mutta vain pari kertaa sitä on käytetty.

Isommat - yli 5 hevosen tallirakennukset ovat aika massiivisia rakennuksia ja ne on tehty enemmän "tallialue-tyyliin" kuin kotipihan koristeeksi. Tallirakennuksen massiivisuutta voi piilottaa esim. ulkovuorta muuttamalla ja rakennusta ajatella osana pihapiiriä.

Jo tuotteena "valmiiseen" valmistallinkin saa meiltä vaikka hirsipaneelilla, mikäli muu piha on hirttä täynnä, suosittelen sitä vaihtoehtoa lämpimästi. Rakennus kuitenkin pistetään pystyyn vuosikymmeniksi, joten pitäähän sen silmää miellyttää, eikö?  

Mutta palataan vanhan tuunaamiseen... 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 7: MALTA TEHDÄ VALMIIKSI

Sunnuntai 11.12.2016 klo 12.57 - KMA

Kenelläpä ei olisi kiire rakennusprojektin loppuvaiheessa? Hoputtajana voi olla sää - talvi tai syysmyrskyt painaa päälle, tai yksinkertaisesti raha. Pari hevosta täysihoitotallissa... no, sillä summalla lyhentää omaa tallilainaa jo mukavasti, vaikka siitä vähentäisi hevosen elättämisen kustannukset. 

Kannattaa kuitenkin malttaa tehdä rakennus kokonaan valmiiksi, ennen kuin hevoset muutetaan uuteen kotiinsa. Rakentamien on siksi ärsyttävää hommaa, että elementtiprojekteissa aluksi se näyttäisi edistyvän hurjaa vauhtia. Tulee lattiaa, seinää ja kattoa - kaikki viikon sisällä. Sitä oikein hurmaantuu siitä, miten nopeasti kaikki tapahtuu! Ja sitten se homma tuntuu tyssäävän, kuin seinään. Mitään konkreettista "isoa" ei tapahtu. Mutta rakennusprojektit ovat sellaisia. 

Malttia tarvitaan. Ei riitä, että tallissa on lattia, seinät ja katto. Tarvitaan paljon muitakin rakenteita, jotta rakennuksesta saadaan toimiva kokonaisuus. Nämä pienemmät jutut ovat hitaita tehdä, eivät näy niin paljoa - mutta ensisijaisen tärkeitä, jotta rakennus toimii oikein. Joten älä vielä irtisano tallipaikkaa tai sovi uuden hevosen ostamisesta, vaikka tallissa asennetaankin kattopeltejä paikoilleen. Ei se vielä ole valmis. 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 6: HEVOSTALLIN LÄMMITTÄMINEN 

Torstai 24.11.2016 - KMA

Hevostallin ja yleensäkin eläinsuojien lämpimänä pitäminen on perusasioita tallin suunnittelussa. Ei talli-ilman "lämmin" tarvitse olla, mutta sen verran ainakin, että vesi ei kupissa jäädy. Sellainen 3-8 astetta plussaa on lienee ihan sopiva. Silloin ei kovillakaan pakkasilla ulkoilman ja tallin sisäilman lämpötilaero tule liian hurjaksi. Eli sellainen "jääkaappilämpötila" on aika passeli. 

Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi niin monet rakentajat ajattelevat hevostallin lämpenevän ja pysyvän lämpimänä ilman minkäänlaista lämmönlähdettä. Eihän kukaan taloaankaan rakenna ilman, että siihen jokin lämmitysjärjestämä suunnitellaan. Miksi eläinsuoja olisi yhtään sen ihmeellisempi asia?

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 5: KARSINAN IKKUNAT

Lauantai 12.11.2016 - KMA

Luonnonvalo on parasta valoa monelle asialle - niin myös hevoselle. Eikä se ihmisellekään pahaa tee. Luonnonvalon parasta antia on se, että se tulee "kaikkialta". Se ei  yleensä muodosta voimakkaita, liikkuvia varjoja verrattuna esim. halogeenivaloon tai moneen muuhun, tehokkaaseen keinovaloon. Jotkut hevoset pelkäävät halogeenin aiheuttamia jyrkkiä varjoja.

Ja mikä luonnonvalossa on parasta, se on edullista - eikä sitä (ainakaan vielä) edes veroteta. 

Luonnonvaloa kuitenkin hyödynnetään tallirakentamisessa hämmästyttävän vähän. Mieluummin sijoitetaan valaisimiin, kuin ikkunoihin. Miksi näin? 

Kokonaisuus unohtunut ikkunoiden sijoittelussa?

Hevostallin rakentajan kannattaa huomioida ikkunat jo rakennusvaiheessa.

Tavallinen kuvio on nimittäin se, että tilataan jokin "vakiopaketti" elementtivalmistajalta. Vakiopaketti siksi, että se on edullisin vaihtoehto. Näin ollen elementeissä on ikkunat määritelty helpoimman rakennustavan  mukaan, eikä rakennuksen käytännöllisyyden mukaan. 

Tallirakennus on yleensä iso halli, mihin tilataan karsinaelementit  toiselta valmistajalta - suhteuttamatta kalusteita nyt ollenkaan ikkunoiden sijaintiin. Lopputulema on hassu - toki ei käyttökelvoton, mutta hassu. 

Kyse toki on pienestä kosmeettisesta jutusta, mutta se vain antaa oikeasti jotenkin amatöörimäisen vaikutelman rakennuksesta, mikäli karsinan pystytolppa asettuu ikkunan päälle. Olisiko kannattanut vähän tarkemmin mitata ja suunnitella? Tähän ei tarvita asiantuntijoita (ainakaan ei kannata maksaa sellaiselle), vaan ihan tervettä maalaisjärkeä ja mittanauha.

Muutenkin suosittelisin aina rakennettaessa miettimään myös sitä puolta, että rakennuksesta tai maapaikasta yleenskin voi joutua myös luopumaan. Sinulle ehkä passaa, että rakennus on tehty vähän niin ja näin. Entäpä, jos tulee tilanne, että rakennus pitää saada myytyä - ja kaikki yleensä haluavat hyvän hinnan elämäntyöstään. Sitäkin kannattaa ajatella, ettei "ihan hyvä rakennus" ole myyntitilanteessa koko tilan hintaa alas painava hökötys.

Elämästä kun ei koskaan tiedä.

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 4: VALAISTUS

Perjantai 4.11.2016 - KMA

Olen monesti ihmetellyt, miten niin harvalla hevostallia rakentavalla käy edes mielessä tallin valaistus. Valaistus on kuitenkin yksi olennaisimpia asioita rakennuksen käyttömukavuudessa. Hyvin monissa talleissa sähköt onkin suunniteltu lähinnä - no, meillä on valot -periaatteella. Ja valaistus rajoittuu ainoastaan tallin sisätiloihin. 

Tyypillinen tallin valaistus on siten katonrajassa olevat, halvimmat mahdolliset loisteputket, jotka täräytetään täyteen loistoon koko tallissa. Toisaalta heinäladon puolelle on enää jätetty yksi pikkuinen tuikku (sellaiset valkoiset pallot ovat jostain syystä tosi suosittuja) - ja lantalaan painavien kottikärryjen kanssa pimeässä räntäsateessa taiteilevalle ei ole järjestetty valoja ollenkaan. Mikä meni pieleen? 

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 3: VESIJOHTO

Perjantai 28.10.2016 klo 12.22 - KMA

On arkinen tosiasia, että suunnittelupuoli jää monissa kotikutoisissa rakennusprojekteissa puolitiehen. Varsinkin moni itsestäänselvyys tulee suunniteltavaksi vasta sitten, kun siitä on muodostunut ongelma. Mutta sehän on sitä muodikasta, ratkaisukeskeistä elämäntapaa - eikö totta? No, huumorilla pärjää - mutta jossain vaiheessa sekin voi loppua. Ja moni moka on kallis - ellei jopa mahdoton korjata. Rahaa ja aikaa siinä ainakin palaa tyhjään. 

Tallin oma vesijohto - tarvitaanko sitä?

Jostain syystä kauniina kesäpäivänä, hevosten saadessa vedet ulos astioihin suoraan talon ulkohanasta, ei tule mieleen "mitenkä talvella toimitaan". Ja onhan se putkimiehen paikalle saaminen toki kovin kallistakin. Asioita on helppo siirtää hieman myöhemmäksi.

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 2: KARSINOIDEN SEINÄPINNAT

Perjantai 21.10.2016 klo 14.33 - KMA

Viime viikolla kirjoitin ovien lukituksesta. Tällä viikolla ajattelin kirjoitta asiasta asiaa karsinoiden seinistä ja yleensäkin työn suunnittelusta (tai suunnittelun puutteesta). 

Materiaaleista tulen toki kirjoittamaan jatkossakin. Tämä on vain keskustelun avaus. Monesti niukka ilmanvaihto ei olekaan tallin todellinen ongelma, vaan vääränlaiset materiaalit pinnoilla. Mikäli tallin lattia on läpikustua lankkua, niin haiseehan se. Varsinkin, kun lattian läpi on kusi valunut maaperään muutaman vuoden ajan. Ei se kusi sieltä mihinkään katoa. Hevosesi asuu tuolloin tunkion päällä. Haluaisitko itse nukkua tunkion kaasuissa? Ei siinä enää ikkunoiden auki pitäminen auta. On syynsä, että rakennusmääräysten mukaan kusi ei saa lattian läpi valua. Se on määräys, joka on olemassa hevosesi parhaaksi. 

... jatkuu seuraavalla sivulla...

Lue lisää »

Vältä edes nämä mokat tallinrakentamisessa OSA 1: KARSINOIDEN LUKITUS

Torstai 13.10.2016 klo 20.10 - KMA

Eikö se niin ole, että omaansa saa haukkua? No, minä ajattelin tehdä juuri näin. Kirjoitan nyt pienen blogi-sarjan siitä, mitä kaikkea ei kannata tehdä hevostallin rakentamisessa. Kyse on meidän omasta hevostallista, joka toki on jo ollut olemassa paljon ennen Hirnun Oy:n perustamista. Siitä tiedämmekin, miten hevostalli pitää suunnitella - eli ei ainakaan näin... 

Virheistä oppii, eikö totta. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa pahimmat mokat hevostallin rakentamisessa. Sellaiset, mitkä harmittavat sitten jälkikäteen. Kaiken lisäksi ne tulevat kalliiksi. Ei riitä, että asian korjaa. Vanhaa korjatessa kustannukset ovat isommat, koska ensin pitää purkaa - jotta voi taas rakentaa. Uuden rakentaminen on tämän takia nopeampaa ja halvempaa puuhaa. 

Oman hevostallini historiasta voin sanoa sen verran, että sitä ei alkujaan rakennettu hevostalliksi. Se oli alkujaan omakotitalo, perinteinen 60-luvun alussa rakennettu. Uuden talon rakentamisen myötä tuli villi idea muuttaa se hevostalliksi. Tämä säästi monta euroa, mutta aiheutti myös monia ongelmia. Vanhan kanssa joutuu tekemään kompromisseja. Siksi oma talli ei suinkaan ole mikään moderni ja tiloiltaan ideaali. Siitä syntyykin ajatukset siitä, miten asiat pitäisi tehdä, jotta ne olisi tehty kunnolla. Näiden ideoiden ja ajatusten myötä syntyi myös Hirnu Oy. 

Nyt kuitenkin otan kohta kohdalta muutamia "pikku-juttuja", jotka kannattaa tallin rakentajan miettiä. Oikeasti. Nyt puhuu karu kokemus, joka on hankittu tekemällä monta asiaa pieleen - jotta teille voimme rakentaa juuri oikein! 

Mikäli jatko kiinnostaa - paina alla olevaa linkkiä seuraavalle sivulle!

Lue lisää »

Kotitallin pitäjille helpotusta ja hevosille heinää samassa paketissa

Lauantai 8.10.2016 klo 11.16 - KMA

Liikalihavuus on eläimelle yhtä vaarallista, kuin ihmisllekin. Eläin sairastuu, kuten ihmisetkin

erilaisiin liikalihavuudesta johtuviin sairauksiin. Toki myös liika laihuus on hevoselle yhtä vaarallista, kuin ihmisellekin. Erilaiset vatsavaivat eivät ole yllättäviä tällä upealla arojen eläimellä, jonka pääasiallinen tehtävä on liikua ja syödä koko ajan. Arolla  elävä villihevonen liikkuu koko ajan ja etsii syötävää. Ihmisen hoidossa elävällä hevosella asiat ovat toisin. Ruuan perässä ei tarvitse juosta pitkin aroja, vaan lounas kannetaan nenän alle.  Hevosen elimistö on kuitenkin rakennettu arolla elämistä ja syömistä ajatellen - eli syömään korsirehua pikkuhiljaa pitkin päivää - mieluummin liikkuen samalla. Syödä koko ajan, ei  tarkoita ”syödä määrättömästi” koko ajan - ei ihmisellä eikä eläimellä. Useimmat hevoset pystyvät itse säännöstelemään korsirehunsa, eikä määrättömästä lihomisesta tule niille ongelmaa. Mutta vapaa heinä ei sovi kaikille. 

Erityisesti ponit ovat monesti hyviä rehunkäyttäjiä ja pullistuvat huomaamatta hämmästyttäviin mittoihin. Toisaalta tallinpitäjän takaraivossa takoo: Hevosen on kuitenkin hyvä syödä  ”koko ajan jotain”. Tämä on yksi ongelma kotitallin pitäjällä: Miten ahnekin hevonen voi syödä pikkuisen koko ajan ilman, että se syö määrättömästi ja lihoo liikaa. Tai urheiluhevonen syödä koko ajan säilyttäen kuitenkin urheilijan linjat. Juuri tämä rehujen kanssa värkkääminen vie paljon aikaa ja sitoo tallinpitäjää. Tähän kun yhdistetään ansiotyö ja perhe, onkin elämässä sovittamista. Turhaa stressiä asiasta, jonka ratkaisu on jo keksitty.

Lue lisää »

Hyvänmielen hevosharrastus

Lauantai 1.10.2016 klo 12.24 - KMA

Itselläni on ollut hevosia niin kauan, että hävettää myöntää. Ikuinen heppatyttö siis - tosin peilin perusteella keski-ikäinen jo. Kotipihassa näitä pihankoristuksia on ollut reilut 15 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että monta asiaa on tullut koettua ja kokeiltua. Mukaan on mahtunut niin hyviä, kuin huonoja päiviä - ja todella huonoja päiviä. En voi väittää, etteikö p*skan lapioiminen ja kellon mukaan tallitöissä ramppaaminen olisi silloin tällöin hieman kiristänyt hermoja. Hulluahan tämä hevosharrastaminen tosiasiassa on. Toki paikallinen kaivinkoneyritäjä totesi, ettei sellaista voi sanoa edes harrastukseksi, mihin ei mene kaikki aika ja ennen kaikkea rahat. Eikä tätä tee, ellei tästä jollain tasolla tykkää. Hullua, mutta totta!

Itse olen ”näppituntumalla hoitava” täti. Minä en mittaa enkä punnitse. Enkä tee aikatauluja. Minulla ei toki ole yhtään hevosta, mitä kehtaisi kilpakentän reunalla käydä esittelemässä. Eivätkä nämä kilpahevosia olekaan. Nämä ovat harrastehevosia, ehkä enemmän vielä rapsutteluhevosia ja lemmikkejä kuitenkin. Sellaisia ”hyvänmielen-hevosia”. Joka kerta, kun tulen pihaan, etsin katseellani hevoset laitumelta. Siitä tulee hyvä mieli. Jo pelkästään se tekee kaikesta vaivannäöstä sen arvoista. 

Lue lisää »