Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Pihatto rakennuksena

- Mitä sen rakentamisessa on syytä huomioida?

Pihatto on useimmille hevosille varsin mieleinen tapa asustaa. Valitettavan usein pihatto mielletään mahdollisimman "edulliseksi" ja "vaivattomaksi" tavaksi asuttaa oma hevonen. Tosiasiassa hevonen tarvitsee yhtä paljon hoitoa ja huolenpitoa, kuin perinteisessä karsinatallissa. Hoitamisen tapa on vain erilainen.

Jotta pihatto olisi turvallinen ja hevoselle sopiva eläinsuoja, on sille rakennuksena asetettu muutamia edellytyksiä.

Olemme tälle sivulle koonneet muutamia olennaisia asioita pienen kotipihaton rakentamisesta. Ainakin nämä kannattaa huomioida, kun rakentaa uutta taikka muuttaa vanhaa rakennusta kotipihatoksi.

Pihaton ovi

Pihaton oviaukon leveys on vähintään 1,5 metriä. Kyse on siis minimistä - leveämpi ovi saa olla ja usein sen kannattaakin olla. Oven korkeus on vähintään 2,2 metriä.

Oven edessä tulisi olla tuulikaappi, joka estää suoran viiman pääsemistä varsinaiseen pihattohalliin.

Pihaton ovia tulisi suojata jonkinlainen virtaushidastin. Se omalta osaltaan varmistaa, että pihatto on suojainen ja vedoton. Virtaussuojana käy esim. pihattoverho (=liuskeovi).

Oviaukkoja pihattoon riittää yksi, mutta ihan käytännön ja turvallisuuden takia oma mielipiteeni on, että vähintään kaksi ovea on parempi ratkaisu. Näin lauman pohjimmainen ei jää "pussin perälle" , jolloin voi sattua pahoja vahinkoja.

Pihatossa on syytä olla varalta sellaiset ovet, että hevoset pystyy sulkemaan sisälle. Esim. liukuovi sopii tähän oikein hyvin.

Pihattotyömaa. Kuva on pihattohallin puolelta. Eteisen ja hallin välissä oleva tuuliseinä ehkäisee suoran viiman. Ovet suojataan vielä liuskeovilla.

Pihaton seinät

Lähtökohtana on, että pihaton tulee tarjota hevoselle riittävä suoja kaikissa sääolosuhteissa. Siksi pihaton seinien tulee olla sellaiset, että niistä ei tuule läpi. Harvalaudoitus ei siis riitä, koska viima pääsee läpi.

Pihatossa on syytä huomioida, että hevonen pääsee suojaan, olipa tuulen suunta mikä tahansa. Näin ollen "kolmiseinäinen" suoja on lähinnä sääsuoja - ei hevosen ympärivuotiseen ja "säällä kuin säällä" tapahtuvaan asuttamiseen.

Kannattaa huomioida jo aikaisempi edellytys oviaukon varmistamisesta siten, että hevonen pystyy välttämään viiman hakeutumalla pihaton suojaan. Mikään loimi ei korvaa hataraa pihatto- taikka tallirakennusta.

Pihaton lattiapinta-ala

Pihatossa hevoselle laskennallisesti katsotaan riittävän pienempi pinta-ala, kuin karsinassa, mikäli hevosilla on erillinen ruokintapaikka tai pilttuu. Mikäli ruokinta tapahtuu samassa tilassa, käytetään karsinoiden mitoitusta.

Kannattaa kuitenkin käyttää asiassa omaa järkeään ja seurata lauman toimintaa. Parhaimmillaan lauma muodostuu siten, että kaikki hevoset pääsevät suojaan. Pahimmillaan niin, että yksi valloittaa pihaton ja muut seisovat sateessa.

Yleisesti todettuna: Liika tila ei ole pahitteeksi. Liian vähäinen tila on.

Pihattoon ei hevosia voi "unohtaa", vaan niitä pitää hoitaa ja seurata aktiivisesti - ihan kuten karsinatallissa. Siinä mielessä pihatto ei ole "laiskan hevosharrastajan" talliratkaisu.

Hevosen säkäkorkeus
HUOM! Pihaton mitoitus,
mikäli hevoset ruokitaan
toisaalla.
Karsinan
pinta-ala
vähintään
Lyhin
seinän
pituus
Pihaton
tila

alle 104 cm 4 m2 1,6 m 3,2 m2
alle 130 cm 5 m2 1,9 m 4 m2
alle 140cm 6 m2 2,10 m 4,8 m2
alle 148 cm 7 m2 2,20 m 5,6 m2
alle 160 cm 8 m2 2,35 m 6,4 m2
alle 170 cm 9 m2 2,5 m 7,2 m2
yli 170 cm 10 m2
3 m 8 m2

Pihaton lantahuolto

Lantala tarkoittaa paikkaa, mihin lanta varastoidaan odottamaan levittämistä pelloille tai muuhun lannan edelleen jalostukseen. Lähtökohta on, että lannan tulee säilyä kuivana, eikä sadevesi saa huuhtoa "paskavettä" pitkin pihaa ja edelleen ojiin ja luontoon. Siksi nykyaikaisessa lantalassa tulee olla kiinteä pohja, reunat ja katos.

On syytä huomata, että myös pihatto tarvitsee lantalan. Mikäli pihaton pohjaa hoidetaan perinteisesti ja sinne kerätään pahnapohja, voidaan se osittain huomioida lantalan koossa.

Lantalaan tulee mahtua koko vuoden lannat sekä niiden mukana poistetut kuivikkeet. Lantala mitoitetaan 1 kuutio per aikuinen hevonen. Mikäli hevoset laiduntavat 2-4 kk vuodessa, yleensä pienempi lantala on riittävä.

Lantalan koossa on syytä huomioida myös ne jätökset, jotka kerätään hevosten tarhoista. Tämä koskee myös pihattoa.

Siirtokontti lantalana?

Vanhojen pihattojen ja tallien yhteyteen joissain tapauksissa hyväksytään lantalaksi myös kiinteä siirtokontti, joka tyhjennetään säännöllisesti. Yleensä hevosia saa olla korkeintaan 10. Asiassa kannattaa kääntyä kunnan ympäristöasioista tietävän ihmisen puoleen. Hän neuvoo kyllä, miten kotikunnassasi asia perinteisesti hoidetaan. Vaihtelua on.

Vinkki: Lanta-Jussi on kotimainen lantakomposti, joka on varmasti varteenotettava vaihtoehto pienen kotitallin lantalana.

Tilat rehuille ja kuivikkeille

Sekä pihaton- että tallin yhteydessä tulee olla tilat, missä rehut ja kuivikkeet säilytetään. Siihen riittää kolmiseinäinen katos. Tilaa tulee olla niin, että vähintään yhden kuukauden rehut ja kuivikkeet mahtuvat katokseen. On vain loogista, että suojan koon määrää hevosten lukumäärä.

Vinkki: Roska-astia on kätevä ja edullinen vaihtoehto säilöä kaurat ja muut rehut. Niitä löytyy monessa eri koossa ja niissä on tiiviit kannet. Mikäli rehut säilytetään säkeissä, voi pitkähäntäisiä kavereita olla rehutilassa kovin runsaasti. Ne paitsi nykertävät säkit rikki, myös sontivat rehuihin, mikä voi aiheuttaa hevosten sairastumista.

Pihaton ilmanvaihto

Ilmanvaihto on pihatossa järjestettävä siten, että se on riittävä myös silloin, kun hevoset on suljettu sisätiloihin. On siten ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, että ovien kautta järjestetty ilmanvaihto ei ole riittävä. Jokin muu systeemi täytyy olla.

Yksi vaihtoehto on huippuimuri. Toinen on pihaton yläosaan sijoitettavat isot avattavat luukut taikka ikkunat. Riippuu paljon pihaton koosta ja hevosmäärästä, mikä on järkevin vaihtoehto. Pääasia lienee, että asiaan on varauduttu ja mietitty valmiiksi.

Ilmanvaihdon tulee toimia myös silloin, kun on sähkökatkos. Sen takia Hirnu Oy:n valmistalleissa on avattavat ikkunat.

Pihaton lattia

Kaikissa eläinsuojissa lähtökohta on, että maaperään ei saa nesteet imeytyä. Näin ollen pihatolle betonilattia tai asfaltti on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Mikäli pihattoon kerätään pehkua, kannattaa huomioida jo rakentamisvaiheessa sokkelin korkeus (=se osa, mikä perustuksesta jää näkyviin). Yleensä 60-80cm riittää. Puuseinälle pehkun palava osuus ei saa nousta, koska pehkun lanta "palaa" ja näin ollen pehmentää sen.

Toisaalta pehkun suhteen kannattaa miettiä vuosittainen pehkun purkaminen. Rakennukseen on syytä päästä jotakin kautta traktorilla tai jollain pienkoneella. Koneellista puhdistamista ajatellen kannattaa rakentaa betonista jollekin seinälle vähintään metrin korkuinen ns. puskuseinä, mitä vasten traktori pystyy työntämään lantaa ja edelleen saa kauhan täyteen.

Tiedän, että jotkut teistä ovat niin reippaita, että purkavat pehkun myös käsin. Nostan hattua kaikille niille reippaille ihmisille. Se on raskasta ja voimakasaromista puuhaa.

Pihattoon maapohja?

Hyvin usein meiltä kysytään, saako lantalassa olla maapohja. No, se asia ei ole meidän päätettävissä. Veikkaan, että Todennäköisesti ei onnistu, mutta kannattaa kysyä kunnan ympäristöasioista vastaavalta ihmiseltä. Voihan se olla, että se ei ole niin justiinsa teillä päin.

Oma mielipide: Itse en maapohjaa laittaisi, koska maapohja pehmenee pehkun alla. Näin jokaisen tyhjennyksen myötä lattia syvenee ja sitä täytyy jollain lailla täyttää. Maapohjaa ei voi myöskään pestä, joten siitä lähtee aina jossain määrin hajua. Meillä tämä vaihtoehto on kokeiltu ja todettu huonoksi vaihtoehdoksi. Betonilattia helpotti olennaisesti lattian huoltamista ja pesemistä. Betonilattialle laitettiin 20cm turvetta pohjalle ja lähdettiin keräämään pehkua päälle. Näin saatiin lattiaan lämpöä ja sopiva joustavuus eli maapohjan edut.

Sairaskarsina

On epärealistista olettaa, että hevonen ei koskaan sairastuisi. Näin valitettavasti joskus tapahtuu ja siihen on syytä varautua. Pihaton yhteydessä on siksi oltava jonkinlainen sairaskarsina, mihin hevonen voidaan tarpeen mukaan eristää muusta laumasta.

Sairaskarsinan tulee olla riittävän tilava hevoselle. Toisaalta tilan tulee olla lämmin tai tarpeen tullen lämmitettävissä. Valaistus ja ilmanvaihto on järjestettävä siten, että ne on tarkoituksenmukaiset. Karsinan seinät on oltava sellaiset, että eläin ei vahingoita itseään niihin. Tilassa on oltava ikkuna, joka on suojattu hevoselle soveltuvalla tavalla (esim. kalteri).

Monessa kunnassa on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on sopiva sairaskarsina. Joissain riittää, että esim. naapuritallin kanssa on sopimus sairaan hevosen majoittamiseksi sinne. Jossain on riittänyt, että pihassa on lämmin autotalli, mihin tarvittaessa on pystytään sairas eläin sijoittamaan turvallisella tavalla. Toisaalla vaaditaan selkeä karsinaelementillä rajattu tila, joka voi olla esim. varastotilana muuna aikana.

Sanoisin, että kannattaa olla yhteydessä omaan kuntaan ja selvittää asia. Paikallinen kunnaneläinlääkäri voi asiassa varmasti myös auttaa.

Myös sääsuojassa on syytä huomioida se, että seinistä ei tuule läpi. Avoin yläosa kuitenkin takaa riittävän ilmanvaihdon myös kuumana kesäpäivänä.

Hoitotila

Mikäli hevosia on vähintään viisi, on pihaton yhteyteen varattava lämmitettävät tilat hevosten tutkimista, lääkitsemistä ja muita hoitotoimenpiteitä varten. Hevonen tulee pystyä kiinnittämään tässä tilassa siten, että esim. eläinlääkärin tai kengittäjän on turvallista toimia.

Sanoisin, että kengittäjän saaminen tallille on paljon helpompaa, kun hän pystyy työn tekemään sopivan lämpimässä ja hyvin valaistussa tilassa, missä on tasainen lattia.

Oman harrastuksen kannalta itse sijoittaisin lämpimiin hoitotiloihin. Ainakin yksi karsina pihaton yhteydessä on nähdäkseni kätevä jo siksi, että hikisen hevosen voi siellä rauhassa kuivaltella ja päästää sitten kuivalla turkilla laumaan.