Poimintoja hevostallin rakentamisen ohjeista ja suosituksista - ja joitain vinkkejä

Vuonna 2009 annettiin ohjeita hevostallien mittojen ja rakenteiden suhteen. Vuosi 2014 asetti uudet haasteet myös vanhoille hevostalleille. On syytä huomioida, että kotitallin rakentajia ja ammattimaiseen hevostenpitoon rakennettavia rakennuksia koskee eri säännökset.

Harrastajat (=oma kotitalli omille hevosille)

  • uuden hevostallin sisäkorkeus minimissään 2,7 metriä.
  • karsinan koko hevosen mukaisesti.

Ammattikäyttö (=tallissa käy asiakkaita tai kasvatat ja/tai valmennat hevosia tms.): Kaikki mahdollinen käytävien leveydestä ja ovien lukumäärästä lähtien. Mikäli havittelet Ely-keskukselta rahallista tukea taliprojektillesi, kannattaa kaikki hevosrakentamiseen liittyvät säädökset lukea huolellisesti ja ajatuksella läpi.

Rakennusmääräysten lisäksi on ympäristöviranomaisten valvomat vaatimukset (tai suositukset) mm. tallipihan ja tarhojen pintavesien johtamisesta, rehujen säilyttämisestä ja lantahuollosta. Vaikka ne eivät suoranaisesti harrastajalle aina pakollisia ole, niin kannattaa vilkaista. Niissä on ihan hyviä juttuja, joita kannattaa huomioida omaa kotitallia suunnitellessa.

Lisäksi on eläinsuojelulain vaatimukset taikka suositukset siitä, millainen on sovelias asumus hevoselle.

Hae rakennuslupa ajoissa

Eläinrakennukset tarvitsevat yleensä rakennusluvan - joskin siinäkin asiassa näyttää olevan kuntakohtaisia eroja. Kannattaa kysyä omasta kunnasta, mikä siellä on näkemys asioista.

Rakennuslupaa kannattaa ryhtyä tiedustelemaan hyvissä ajoin. On hyvä huomioida, että kesäaikaan ihmiset ovat lomilla. Siten monen asian hoitaminen vaatii keskimäärin enemmän aikaa kesällä. Mikäli tiedät rakentavasi kesällä, kannattaa lupa-asiaa ryhtyä hoitamaan jo hyvissä ajoin vuodenvaihteen jälkeen. Näin ei tule kiire.

Suosittelen aloittamaan talliprojektin sillä, että juttelet naapurin kanssa. Mikäli naapuri ei pistä asiassa hanttiin, niin luvan kanssa ei yleensä tule ongelmaa. Hankalammissa paikoissa, kuten pohjavesialueella ym. saattaa toki tulla erityisiä vaatimuksia asioiden järjestelemisen suhteen. Mutta ne ovat vain asioita, siis ratkaistavissa.

Mieti lanta-asiat kuntoon heti.

Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että hevonen tuottaa hevosen verran p@skaa. Lisäksi se kaikki pitäisi pystyä varastoimaan, ennen kuin tuotokset toimitetaan edelleen. Rakennuslupaa hakiessasi todennäköistä on, että tätä asiaa sinulta kysytään.

Varsinaista lantalaa ei pienen 1-2 hevosen tallin yhteyteen yleensä vaadita. Minä en sitä asiaa kuitenkaan päätä, joten suosittelen taas kysymään sieltä oman kunnan ympäristöpuolelta asiaa. Paljon on kiinni siitäkin, missä se sinun rakennuspaikkasi sijaitsee. Aivan varmasti järven rannalla tai lähiössä kysellään nämä asiat vähän tarkemmin, kuin keskellä kuivaa erämaata, missä naapurin valot eivät häiritse.

Johonkin se sonta pitää toki varastoida. Ruma mutta ilmeisen toimiva ratkaisu on vuokrata siirtolava ja sille säännöllinen tyhjennys samalta firmalta. Siirtolavan päälle kannattaa virittää jonkinlainen katos, jotta sadevesi ei huuhtele kaikkea luonnon materiaalia sieltä lavalta kotipihan rapakoihin.

Siis: Mieti lantala-asiat kuntoon heti projektin alussa. Saat omasta kunnasta varmasti asialliset suunnitteluohjeet. Ne eivät ole mitään ydinfysiikkaa, vaan maalaisjärjellä kyllä pärjää.

Tallin ovet

Tämä taitaa olla meillä kaikkein kysytyin asia. Ilmeisesti asia on näin, että omaan kotitalliin käy ovi kuin ovi. Yrittäjille asia on jälleen kerran tarkempaa.

Jonkinlainen nyrkkisääntö kuitenkin on:

  • 120cm levyinen ovi riittää, mikäli hevonen ns. kulkee siitä yleensä yksin. Tarkoittaa lähinnä karsinan ovea. Ponille riittää yleensä 100cm leveyinen ovi.
  • 150cm levyinen ovi tarvitaan, mikäli hevonen kulkee siitä yleensä taluttajan kanssa.

Sitten on tietenkin se oma käyttötarkoitus. Jos aiot hurautella tallissa jollakin pikkutraktorilla taikka valjastaa hevosen tallissa kärryjen eteen, niin kyllä se ovi saa olla 220cm leveä.

Hevostallin ulko-ovet ovat niin isot, että ne kannattaa yleensä tehdä teräsrunkoisina. Ulko-oveen on turvallisuussyistä hyvä tehdä samalla tuulihaka tai jokin stoppari. Tuuli ottaa napakasti isoon oveen otteen ja sitten voi tulla vahinkoja.

Eläinsuojelulain, turvallisuuden ja ihan käytännön maalaisjärjen pohjalta on selvää, että karsinan oven pitää olla:

  • Ovi on kunnolla lukittavissa, eikä hevonen saa sitä itse auki.
  • Ovi on avattavissa sekä sisä- että ulkopuolelta. Joskus voi tulla tilanne, että karsinasta tulee ns. kiire pois.
  • Sen pitää kestää potkuja ja puskemista.
  • Mahdollisuudet siihen, että hevonen vahingoittaa itseään johonkin rakenteeseen, pitää olla minimoitu.

Se on sitten makuasia, tykkääkö saranoidusta ovesta vai liukuovesta. Kummallakin tyylillä on hyvät- ja huonot puolet.

Tallin sisäkorkeus

Yleisesti ottaen tallin ilmatilalla on suuri vaikutus ilmanlaatuun. Mitä pienempi kuutiotilavuus tallissa on, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota tehokkaaseen ilmanvaihtoon. Pienessä tallissa tämä käytännössä tarkoittaa koneellisesti tehostettua ilmanvaihtoa - mikä on vakiona mm. Duo-valmistallien mallistossamme.

Hevosen säkäkorkeus ja tallin sisäkorkeus:

Sisäkorkeus 220cm --- 140 cm

Sisäkorkeus 230cm --- 150 cm

Sisäkorkeus 240cm --- 160 cm

Sisäkorkeus 250cm --- 165 cm (asuinhuoneet on yleensä tätä korkeutta)

Sisäkorkeus 260 cm --- 170 cm

Sisäkorkeus 270 cm --- 180 cm

Sisäkorkeus 280cm --- 185 cm

Sisäkorkeus 290cm --- 190 cm

Sisäkorkeus 300cm --- 200 cm

Nyrkkisääntö: Talli kannattaa rakentaa mieluummin liian korkeaksi, kuin liian matalaksi. Uuden hevostallin sisäkorkeuden tulee 270cm tai yli. Sitten on hyvin paikkakuntakohtaista tulkintaa siinä, saako harrastaja rakentaa pienelle ponille tuollaisen 220cm korkean tallin - mikä siis periaatteessa pitäisi riittää. Mutta - minä en sitä asiaa voi päättää. Kannattaa kysyä oman kunnan viranomaisilta. He pystyvät asian sinulle päättämään.

Sen voin kertoa, että Hirnu Oy:n rakentamien valmishevostallien sisäkorkeus on tänä päivänä vakiona 270cm (eli 2,7 metriä). Tarvittaessa korkeus voidaan nostaa 300cm saakka. Mitä enemmän tallissa on ilmatilaa (ns. kuutiotilavuus) sitä helpommin talli-ilman saa pysymään parempana.


Wanha rakennus hevostalliksi?

Kunnissa on paikallisesti tehty omia päätöksiä liittyen esimerkiksi vanhan navetan muuttamisesta hevostalliksi. Siksi kannattaa soittaa sinne omaan kuntaan ja kysyä, mikäli on tallia suunnittelemassa esim. vanhaan navettaan. Lisäksi on todella paljon merkitystä sillä, majoitatko tallissa omaa hevosta vai suunnitteletko pienta ratsastustoimintaa talliisi. Tämä kannattaa mainita, kun neuvoa kysyy. Silloin sinua osataan neuvoa oikein.

Karsinan koko pollen mukaisesti

Tästä asiasta on olemassa ihan säädöskin, joka koskee myös yksityistä hevosharrastajaa. Yleisesti ottaen karsinan ei kuitenkaan tarvitse olla se perinteinen 3x3 metriä, vaan muutkin muodot ovat toki ok - maalaisjärjen käyttö on tässäkin sallittua.

Eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta on selvää, että hevosen pitää pystyä karsinassa:
  • Seisomaan kaula suorassa, rentona.
  • Päästä makuulle ja ylös.
  • Pystyä kääntymään sujuvasti karsinassa.

Hevosen koko = Karsinan pinta-ala

alle 1,07m = 4 m2

1,08m -1,3m = 5,0 m2

1,31m - 1,40m = 6,0 m2

1,41m - 1,48m = 7,0 m2

1,49m - 1,60m = 8,0 m2

1,61m - 1,70m = 9,0 m2

yli 1,7m = 10,0 m2

Kertomalla tamman säkäkorkeuden 1,3 saat varsomiskarsinan pinta-alan.

Ja huomatkaa, että nämä ovat minimikokoja, eikä kaiken tarvitse olla aina minimiä. Käytännössä hevoselle on miellyttävämpää, kun karsinassa on enemmän tilaa.

Ihminenkään ei viihdy pimeässä - miksi hevonen viihtyisi?

Tallissa tulee olla ikkunoita. Minimimäärä ikkunapinta-alalle on 3% tallin pinta-alasta.

Minimimäärän saa kuitenkin ylittää ja näin kannattaa tehdä. Valoisa tallirakennus on miellyttävämpi sekä ihmiselle että eläimelle. Hevonen nauttii luonnonvalosta, joka on sen silmille miellyttävä vaihtoehto - kuin myös omistajan kukkarolle. Tosin sitä luonnonvaloa on tarjolla runsaasti ainoastaan kesällä. Kannattaa miettiä, haluatko todellakin hoitaa hevosta otsalampun valossa 9 kk vuodesta?

Mutta ihan näistä minimeistä: Perinteisessä kahden karsinan, 18 neliön tallissa tulisi olla vähintään 0,5 neliöä ikkunapinta-alaa - mikä on oikeasti todella vähän! Kyseessä on tuolloin todella pimeä koppi. Haluaisitko sinä asua ikkunattomassa asunnossa?

Sen lisäksi, että on ikkunoita, ne tulee suojata. Kunnolliset kalterit on paras vaihtoehto. Niiden suhteen on syytä huomioida, että hevosen kavio ei saa mahtua kaltereiden väliin. Varsinkin varsat saattavat hyppiä karsinassa - koska ne ovat varsoja. Ikävä yllätys on tiedossa, jos varsa jää kintuistaan kalteriin kiinni.

Valaisimien suhteen tulisi muistaa, että hevonen ei saa päästä valaisimiin käsiksi. Huomioi myös sähköjohdot - hevonen on yllättävän näppärä räpläämään johtoja.

Leveät käytävät lisäävät turvallisuutta

Yrittäjää ja harrastajaa koskevat käytävän leveydessä eri säännöt ja suositukset. Ja sitten on tietenkin se oma järjenkäyttö. Yrittäjän pitää ajatella asiakasturvallisuutta - yksityinen vastaa itse siitä, jos itse litistyy hevosen ja seinän väliin. Karrikoidusti siis näin.

Nyrkkisääntö: Käytävästä kannattaa tehdä riittävän leveä - vähintään 2,2 metriä. Tämäkin on aika kapea käytävä, sillä hevonen on iso eläin. Käytävän leveys on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Käytävätilassa liikutaan hevosen kanssa, joten tilaa pitäisi olla niin ihmiselle kuin eläimellekin. Hätätilanteessa tilaa pitäisi olla tilaa väistää sivuun.


Ajatusleikki hevosesta, joka seisoo käytävällä tai sitä kuljetetaan käytävää pitkin.

Jos käytävän levelys on 220cm: hevonen vie käytävän leveydestä 70cm. Jäljelle jää siis 150cm, mikä tarkoittaa 75cm kummallekin puolelle hevosta - siis 15cm paljon vähemmän, kuin ns. normaali asuinrakennuksen sisäovi. Mikäli hevonen kääntyy, astuu sivuun, säikähtää tms. on pakopaikat vähissä.

Jos käytävän leveys on 300cm:
Hevonen vie 70cm, joten jäljelle jää 230cm. Se tarkoittaa 115cm kummallekin puolelle hevosta. Se on esim. 25cm leveämmästi, kuin asuinrakennuksen ulko-ovi. Siinä on jo mahdollisuus pystyä väistämään, jos on "tilanne päällä".

Yllä olevat esimerkit ovat karkeita esimerkkejä tilasta ja sen tarpeesta. Sillä pystyy kuitenkin havainnollistamaan, miten tärkeää käytävätila on. Todellisuudessa hevosta voi kuljettaa käytävän sivussa, jolloin väistötilaa on enemmän kohdatessa. Tosin todellisuudessa käytävällä usein on kaikenlaista pientä syömässä tilaa. Tällaisia ovat mm. täyteen pakatut loimitelineet hevosten karsinoiden ovissa, kaikenlaiset ämpärit, kottikärryt, harjakorit...

Tallin toimivuuden kannalta käytävän leveytenä on hyvä sellainen, missä hevosen mahtuu kohtuudella kääntämään. Mikäl muut hevoset saavat pään käytävän puolelle, kannattaa käytävän leveyteen satsata hieman enemmän. Hevoset kun saattavat puraista ohikulkijaa kankusta.

Leveä käytävä lisää rakennuskustannuksia, mutta myös käyttömukavuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta.


Entäpä ns. enkkutallit eli ei käytävää ollenkaan

Eli kotoisammin sanottuna "siirtotallit", joissa hevosen ovi on suoraan ulos. Tallissa ei siis ole käytävätilaa.

Se on oikeasti ihan oma makuasia. Kuka tykkää mistäkin ja mikä toimii omaan tarkoitukseen. Siitähän siinä lopultakin on kyse, eikö totta?

Itse arvostan erillistä käytävätilaa tallissa. Suomessa on kuitenkin neljä vuodenaikaa, eikä mikään niistä ole aina niin miellyttävä. Myös harrastajan kannattaa miettiä, että asioita on mukavampi tehdä katon alla suojassa, kuivassa ja hyvin valaistussa tilassa.

Duo-valmistallien käytävän leveys on 300cm. Siinä mahtuu isokin hevonen pyörähtämään.Onhan se hankalaa, mikäli pitää käydä hevonen tallin ulkopuolella kääntämässä.

Tallin lattiamateriaali ja "maapohjaiset" tallit

Tästä asiasta on monta eri mielipidettä. Otin siksi oikein asiakseni selvittää, miten tämä asia on: Saako tallissa olla maapohjainen lattia? Tiedättekö, että yksikään puhelimessa juttamani viranomainen (rakennustarkastajia, ynmpäristötarkastajia) ei osannut sanoa asiaan lopullista varmuutta. Joten sanoisin, että kysy sieltä teidän kunnasta, miten asia teillä päin on.

Yhteen asiaan sain selvyyden: Asia on tarkempi, kun ollaan pohjavesialuueella tai ranta-alueella. Miten se on tarkempi, se ei selvinnyt.

Maalaisjärki ja eläimen hyvinvointi huomioiden tehty koonti hevostallin lattiamateriaalista:

  • Lattia pitää pystyä pitämään kuivana tai hevosella pitää olla kuiva makuupaikka. Sadevedet ja keväällä sulamisvedet eivät siten saa kastella tallin lattiaa missään vaiheessa. Tämän perusteella tallirakennus ei voi olla maata vasten, eli siinä on pakko olla jokin perustus, mikä pitää lattian irti maasta.
  • Lattiaan ei saa hevonen jäädä kintuistaan kiinni. Tämä riski on lienee lankkulattiassa, mikäli sen huolto laiminlyödään.
  • Lattia ei saa olla liukas. Tosin betonilattia on monesti alkuun liukas. Talvella ainakin kengättömillä hevosilla tahtoo jäädä kavioon lunta, jolloin meillä ainakin liukastellaan ensilumilla - ja on betonilattia.
  • Lattia pitää pystyä tarvittaessa desinfioimaan - sillä hevosillakin esiintyy välillä kulkutauteja ja muuta ikävää. Sen suhteen lienee selvää, että maalattian desinfioiminen on ongelmallista. No, tietenkin maaperän vaihto?

No, ei huolta. Meidän valmishevostallien lattia täyttää kirkkaasti kaikki nuo edellä esitetyt. Lisäksi meidän hevostallien lattia on tiivis, joten virtsa taikka pesuvedet eivät pääse hallitsemattomasti maaperään. Sopii siis myös pohjavesialueelle.

Lähtökohtaisesti kukaan ei kieltänyt maapohjalla olevaa hevostallia. Minä en sitä toki lupaa enkä missään nimessä suosittele "nimimerkillä kokemusta on".

Todennäköisesti asia on niin, että yrittäjänä toimivan pitää tehdä asiat viimeisen jälkeen eli rakentaminen maksaa paljon enemmän (siksi niitä tukia voi yrittäjä anoa) ja harrastaja voi tehdä juuri niinkuin lystää. Pitäkää kuitenkin se eläimen hyvinvointi etusijalla.

Pihattokin tarvitsee hoito- ja varastotilat

Pihatossa ja ryhmäkarsinoiden yhteyteen kannattaa rakentaa lämmitettävä, asianmukainen tila hevosten päivittäisiä huoltotoimenpiteitä varten. Nykyään se taitaa olla jo enempi edellytys - ainakin yrittäjillä.

Hoitotiloja tarvitset Suomessa aivan varmasti silloin, kun tallille tulee sattuu vahinko taikka kengittäjä tulee käymään. En usko, että monikaan asiakkaansa valikoimaan pystyvä kengittäjä tulee toista kertaa tallille, missä hevonen pitää kengittää otsalampun valossa pimeässä ja räntäsateessa.

Hevosille myös sattuu vahinkoja. On haavoja ja nirhaumia, jotka pitää pystyä hoitamaan. Hevonen voi myös sairastua, jolloin se pitää pystyä eristämään. Siksi nämä asiat kannattaa ainakin miettiä valmiiksi. Jos ei muuten, niin sovi naapuritallin kanssa jonkinlainen yhteistyökuvio paniikkitilanteita ajatellen.


Pihaton tilat

Pihatossa yhtä hevosta kohden tulisi olla makuuhallissa tilaa 80% karsinan pinta-alasta. Eli 9 neliön karsinan tarvitsevalle hevoselle olisi hyvä pihatossa olla vähintään 7,2 neliötä tilaa.

Käytännössä tilaa kannattaai olla paljon enemmän hevosten laumakäyttäytymisen takia. Hevosilla on hyvin erilainen käsitys "reiluudesta", kuin ihmisillä. Hevosten maailmassa heikoin seisoo auttamattomasti räntäsateessa, mikäli tilaa on niukasti.

Sääsuoja vai pihatto? Sääsuojaan riittää yleensä maapohja. Mikäli tästä tehdään pihatto, niin kannattaa ainakin jonkinlainen antura valaa elementtien alle. Näin saat tilaa kasvattaa pahnaa hevosten alle.

Tehokas ilmanvaihto pitää rakennuksen kunnossa ja hevoset terveinä

Tallin ilmatilaksi suositellaan 45-50 kuutiota per hevonen. Ilmankosteus saisi olla suunnilleen 55-65% väliltä.

Mitä pienempi tallin ilmatila on, sitä työläämpää on lämpötilan ja kosteuden hallitseminen ilman koneellista apua. Duo-Valmistalleissa on huippuimuri vakiona, jotta ilmanvaihto on tehokas ja toimiva. Lisäksi niissä on avattavat ikkunat karsinoissa, joten ilmanvaihdon ongelmia ei tule edes sähkökatkon aikana.

Painovoimaan perustuvaa ilmanvaihtoa suunnittelevan kannattaa varautua siihen, että tällä periaatteella on rajoituksensa varsinkin kosteuden hallinnan suhteen. Lisäksi kesäkuumalla pienen tallin lämpötila helposti nousee hevosen kannalta epämiellyttävän korkealle.

Talleissa on talviaikaan oltava jonkinlainen lämmitys, joka tuottaa ns. kuivaa lämpöä. Pelkkä hevoslämmitys ei riitä, mikäli hevoset ovat päivän ulkona. Esimerkiksi ihan tavallinen öljytäytteinen patteri käy oikein hyvin. Alan liikkeet osaavat neuvoa sopivan tuotteen valinnassa, kun osaat kertoa, mitä laitteelta odotetaan.

Lattialämmitystä en laittaisi tallissa karsinoiden puolelle, koska karsinan lattialla on lantaa ja virtsaa. Näitä tuotteita ei kannata kuivattaa talli-ilmaan. Pesupaikalla ja käytävillä lattialämmitys on oikein hyvä, koska se kuivaa lattian nopeasti ja talli-ilman saa pidettyä kuivempana. Lattialämmityksen asennuksen yhteydessä kannattaa muuten panostaa erityisesti lämmityskaapeleiden alapuolelle (maata kohti) tulevaan eristykseen (styroksia tms. reilu kerros). Mikäli eristystä ei ole tai sitä on niukasti, voi sähkölasku olla aika hurja.


Mikäli tallirakennus toimii ilmanvaihdon suhteen:

  • Ilma on kohtuullisen kuiva.
  • Seinillä ja katossa ei ole kosteudesta tiivistynyttä vettä. Ulko-oveen tätä monesti tulee, koska ovi on tallin kylmin paikka. Tiivistymistä on aika mahdoton talvella välttää.
  • Tallin lämpötila pysyy myös hevosten ollessa ulkona ns. plussan puolella. Meillä tallin lämpötila on 5-10 astetta. Kuten sanottua, makuasioita: Minä tykkään, että tallissa voi työskennellä ilman kinttaita. Kengittäjä tykkää, että pystyy työskentelemään asiallisessa lämpötilassa, eikä näpit ole jäässä. Terveelle ja hyväkuntoiselle hevoselle riittää toki lämpötilaksi se, että vesi ei ämpärissä jäädy. Suosittelisin kuitenkin, että kylmän tallin sijaan harkitaan reilusti sitten pihattoa. Näin hevonen pystyy liikkumaan, mikäli sillä on kylmä. Karsinatallissa siltä estetään tämä normaali keino pitää itsensä lämpimänä.

Valaisimet ja sähköjohdot pois hevosten ulottuvilta

Tallissa tulee olla oma sulakekaappi ja vikavirtakytkin. Hevosella ei saa olla mahdollisuutta päästä käsiksi valaisimiin tai sähköjohtoihin. Sähkötyöt ovat aina ammattilaisen hommia.

Matalassa tallissa kannattaa valaisimien sijoittelu miettiä tarkkaan. Karsinoiden puolelle valaisimia ei kannata laittaa, jos hevonen niihin voi yltää esim. hypätessä pystyyn. Usko pois, jokainen hevonen voi sen tehdä. Hevonen yltää halutessaan yllättävän korkealle. Tämän takia Hirnu Oy:n Valmistalleissa valaisimet on sijoitettu karsinaelementin eteen, käytävän puolelle.

Myös pintaan vedetyt sähköjohdot ovat ongelmallisia - eikä niitä varsinkaan karsinoiden puolella saisi olla lainkaan. Hevonen näprää mielellään turvallaan kaikkea, minkä karsinastaan löytää. Kukapa haluaisi löytää tallista hevosensa sähköiskuun kuolleena - tai tallin tulessa?


Tallin lämmittäminen

Taitaa olla yksi sitkeimmistä hevosmaailman myyteistä, että "hevonen lämmittää itse oman tilansa, eikä tallia tarvitse siksi lämmittää". Oikeasti - ei se hevonen mikään patteri toki ole. On lisäksi erikoista olettaa, että tallirakennus pysyisi itsekseen lämpimänä sillä välin, kun hevonen ulkoilee. Mikäli tallirakennus rakennetaan suositusten ja määräysten mukaisiin mittoihin, on kohtuuton vaatimus, että hevonen pystyisi omalla kehonlämmöllä lämmittämään sen riittävissä määrin.

Kun lämpöä ei tuota mikään, talli vähitellen kylmenee. Ihan samalla tavalla, kuin mikä tahansa rakennus. Siksi hevostalli tarvitsee jonkinlaisen lämmitysjärjestelmän, vaikka sitä ei huonelämpöisenä toki pidetä. Kun hevonen on ulkona (toivottavasti kaikki hevoset saavat ulkoilla runsaasti), pitää rakennuksessa olla jonkinlainen "kuivan lämmön lähde", esimerkiksi riittävän tehokas patteri. Se ylläpitää rakennuksen peruslämpöä ja samalla kuivattaa talli-ilmaa.

Lattialämmitys kannattaa laittaa paikkoihin, missä käsitellään vettä (esim. pesupaikka, käytävä), mutta en laittaisi lattialämmitysta karsinoihin. Talli-ilmassa ei nimittäin kannata kusisia kuivikkeita kuivata lattialämmityksellä. Siitä tulee vain ylimääräisiä kaasuja talli-ilmaan. Hevosella on aika herkät keuhkot. On parempi, että virtsa viedään tallista kuivikkeiden mukana ulos. Edelleen huomioisin sähkökaapelin alle jämäkän, ainakin 10-20cm eristystyksen alapohjaan. Ihan vain siksi, että sähkö on aika kallista ja maaperän lämmittämisessä ainakin minulla loppuu rahat. Eristyksellä lämmön saa suunnattua oikeaan suuntaan, eli sinne rakennukseen päin. Se on se juttu.

Erityisesti silloin, jos haluat talliisi vetää vesijohdot, kannattaa sijoittaa asialliseen lämmitysjärjestelmään. Mikäli tallissa vesiputket jämähtää jäähän, on luvassa melkoiset talkoot. Haljenneesta vesiputkesta tulee hämmentävän suuri määrä vettä talliin hyvin lyhyessä ajassa. Hirnu40-valmistallissa on erityisesti huomioitu se, että talliin vedetään vesijohto. Kannattaa vilkaista. Se on ihan toimiva järjestelmä.

Hevosen turvallisuus

Lämmitysjärjestelmää mietittäessä kannattaa huomioida se tosiasia, että hevonen ei saa päästä lämmityslaitteisiin käsiksi. Niitä ei siksi voi sijoittaa karsinaan. Tämä tekee Suomen olosuhteissa nuo "pelkät karsinat" -malliset tallit ongelmallisiksi. Kesällä kiva, mutta talvi on meillä pitkä.

Tallin yhteyteen kannattaa suunnitella samalla lantahuolto sekä rehujen säilyttäminen. Mikäli tarkoitus on ajaa hevosia, kannattaa jonkinlainen katos olla niitäkin kamppeita ajatellen.

Hirnu Oy:n hevostallit käyvät perusmallina myös yritysten tarpeisiin

Mikäli suunnittelet yritystä tai olet jo yrittäjä, voit hakea tukea talliprojektiisi. ELY-keskuksen avustuksesta haaveilevan kannattaa tutustua vielä näihin määräyksiin rakennusmääräyksiin http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090764


Hirnu Oy:n valmistalleissa mennään ns. määräysten äärirajoilla siten, että ne käyvät ihan perusmallinakin myös yrittäjien tarpeisiin. Monet määräykset, mitkä tuntuvat isoilta ja hintavilta, ovat hevosen ja hoitajan hyvinvoinnin sekä turvallisuuden maksimoimiseksi tehtyjä.

Tallin ylläpitäminen on haasteellista, mutta sen kyllä oppii!

Talli on ympäristönä haasteellinen, koska hevonen tuottaa rutkasti paitsi lämpöä, myös kosteutta.

Tallin lämpötila talvella: Varmaan mielipiteitä on monia, mutta noin 5-8 astetta. "Jääkaappilämpötila" on suositelluin lämpötila, koska hevonen viihtyy viileähkössä. Kannattaa muistaa, että tallissa pitää pystyä työskentelemään myös kovalla pakkasella. Esimerkiksi kengittäjä arvostaa kovasti työtilaa, missä näpit eivät jäädy. Siksi myös pihaton yhteydessä pitäisi olla lämpimät hoitotilat normaaleja hoitotoimenpiteitä ja mahdollisia sairastapauksia ajatellen.

Tallin ilmankosteus: 55-65%, eli kuivahko, mutta ei kuiva. Tätä kuivemmassa tallissa kuivikkeet pölyävät, mutta kosteammassa taas homeet viihtyvät. Varsinkin alkutalvesta, ulkoilman kosteuden ollessa yli 90%, voi ilmankosteus olla pienoinen haaste. Kannattaa uskoa kuitenkin enemmän omaa nenää kuin tuijottaa mittareita. Jos talli-ilma on kostean ummehtunut ja ammonjakin hajuinen - kannattaa asialle tehdä jotain.

Aloittelevalla tallinpitäjällä menee aikansa "pikku niksien" oppimiseen, mutta vanhalta konkarilta asiat sujuvat niitä miettimättä. Vaikka talli on oma juttunsa hoitaa, sen kyllä nopeasti oppii. Ensimmäinen vuosi on aina hankalin.

Kiinnostaako hevostallin rakentaminen?

Olen kirjoittanut Hirnun Blogiin teemalla "Vältä ainakin nämä mokat tallin rakentamisessa". Mikäli hevostallin rakentaminen on suunnitteilla, niin blogista löytyy lisää asiaa.

Hirnu Oy

Mainosta myös omaa sivuasi