Hevostallin rakentaminen ja siihen liittyviä määräyksiä
- ja muutama vinkki asioiden hoitamiseksi
Sana "määräys" tuntuu ikävältä, mutta lähtökohtana tavoitteena näissä on eläimen hyvinvointi. Toisaalta erilaisilla "määräyksillä" on myös tarkoituksena ohjata tallinrakentajaa suuntaan, missä "ohilyöntejä" tulisi mahdollisimman vähän. Näin vältytään erimerkiksi turhalta rahanmenolta, kun kerran tehtyä ratkaisua ei tarvitse purkaa ja rakentaa uudelleen. Toisaalta määräyksillä pyritään pitämään yhdenlaista tasokkuuttaa hevostallirakentamisessa niin, että tilat ovat materiaalien ja rakennustavan puolesta kestävät, helppo pitää puhtaana ja tätä myötä pitkäaikaiset. Kun tämän perusajatuksen"määräyksissä" pitää mielessä ja tarkastelee niitä siltä kannalta, ne käyvät ihan järkeviksi ja tarkoitus on hyvä.
Hirnu Oy:n rakennuksissa määräykset on jo huomioitu valmiiksi, joten tallimme on turvallinen, valmis vaihtoehto myös kokemattomalle rakentajalle.
Noilla saa olla noin ja meillä pitää olla näin - epäreilua?
Yksinkertaisesti selitettynä voi todeta, että omaan pihaan ja omaan käyttöön voi nikkaroida (valitetavasti) aika vapaasti rakennuksen, joka täyttää minimiehdot. Pääsääntöisesti eläinrakennuksille tarvitaan rakennuslupa, joten siinä vaiheessa niitä ovien mittoja tarkisetetaan. Eli kotitallissa ei välttämättä ole joka sentti niin tarkkaa. Kannattaa toki muistaa, että monet määräykset on nimenomaan sen tallinomistajan kannalta ihan hyviä - ei niitä ohittaa kannata.
Yritystoimintaan suunniteltu rakennus on aina erilainen kokonaisuus. Ensinnikin ne ovat usein olennaisesti suurempia ja paikanpäällä saattaa olla ihan huomattava määrä asiakkita. Vaikka kaikkin on hyvin, on silti syytä varautua paniikkitilanteisiin (esim. tulipalo), jolloin saatetaan joutua pelastamaan niin ihmisiä kuin hevosia isompi määrä, kuin kotitallissa. Tällainen projekti vaatii ennakointia - mitä se rakennussuunnitelu sitten yrittää tehdä. Eli ovia on riittävästi, ne on avattavissa ja sijaitsevat sopivissa paikoissa niin, että ulos päästään ja äkkiä. Tämä niinkuin esimerkkinä. Yritykset voivat saada erilaisia ELY-keskuksen rahoituksia tallin perustamiseen. Nämä ovat suuruusluokaltaan sellaisia, että ilmeisimmin niillä hyvitetään näitä lain edellyttämiä, kalliimpia rakenneratkaisuja ja tilavaatimuksia. Jos olet perustamassa tallia, niin kannattaa aina kysyä niitäkin euroja. Tosin niiden myötä saat aika moneen kertaan tehdä selvitystä, mihin ne on käytetty.
Rakentamisen lisäksi ohjeita tallirakentamiseen tulee ympäristöviranomaisilta ja eläinsuojelulaista. Näihin kannattaa tutustua jo pelkästään siksi, että riittävän vankat rakenteet ehkäisevät vahinkoja. Väärin mitoitettu tai liian heikoista materiaaleista tehty karsinaelementti voi esim. mahdollistaa hevosen jalan päätymisen kaltereiden väliin. Tilanne on vaarallinen niin hevoselle kuin ihmiselle, joka tilanteessa menee hätiin. Toisaalta esimerkkitilanteessa hevonen voi vammautua niin, että pieni säästö muuttuu isoksi vahingoksi.
Muita ohjeita ja ohjeistuksia
Tallin rakentamisen lisäksi ohjeita tallirakentamiseen tulee mm. ympäristöviranomaisilta ja eläinsuojelulaista. Näihin kannattaa tutustua jo pelkästään siksi, että riittävän vankat rakenteet ehkäisevät vahinkoja. Väärin mitoitettu tai liian heikoista materiaaleista tehty karsinaelementti voi olla vaarallinen. Olen nähnyt tilanteen, missä karsinan kalteri antoi periksi ja hevosen jalka oli sitten kaltereiden välissä jumissa. Siitä leikistä jäi ikuiseksi riesaksi jännevamma hevoselle. Tässä pieni säästö (ohuempi kalterimateriaali ja isommat välit pienoissa) muuttui ainakin hevosen näkökulmasta aika kalliiksi "säästöksi".
Se tärkein tallinrakentajan ominaisuus:
TERVE MAALAISJÄRKI
Itse suosin ajatusta "säästä askelia". Monessa tallissa, missä olen käynyt, on toiminta alkanut laajentumaan vähitellen. Tästä on jäänyt aivan käsittämättömiä tapoja vaikkapa sijoittaa rehuäpärit toiseen päähän tallia ja rehuvarasto toiseen. Siinä sitten tallityöntekijä vieläpä juoksuttaa niitä ämpäreitä tallin päädystä toiseen... askelia siinä tulee, mutta voisi sen työajan varmaan tehokkaammin käyttää, jos asioita pystähtyisi miettimään ja vähän järjestelisi asiat eri paikkoihin.
Jos olet siis tekemässä jotain ihan uutta, niin siinä vaiheessa on helppo paperilla vielä piirrellä, miten asiat on tarkoitus arjessa toteuttaa. Kannattaa käyttää pari tuntia ihan näihn "askelreittien" suunnitteluun. Kiität minua myöhemmin :)
Ennakoi lupa-asiat, aloita naapurista
- Varaa rakennusprojektin aloitukselle aikaa ainakin 4 kuukautta, koska paperityöt vievät aikaa.
Talliprojekti kannattaa aloittaa kysymällä naapurin mielipide asiaan. Mikäli naapuri ei pistä talliprjektissa hanttiin, niin luvan kanssa ei yleensä tule ongelmaa. Loput on vain asioita, jotka voidaan hoitaa kuntoon.
Hankalammissa paikoissa, kuten pohjavesialueella ym. saattaa toki tulla erityisiä vaatimuksia asioiden järjestelemisen suhteen. Mutta nekin ovat vain asioita, siis ratkaistavissa.
Rakentamisprojektiin tarvitset yleensä pääsuunnittelijan ja valvojan. Tämä ihminen on se tyyppi, joka auttaa rakennusluvan hakemisessa ja muutoinkin auttaa projektissa. Suosittelen sellaista ihmistä, jonka kanssa teet kirjallisen sopimuksen asioiden hoitamisesta ja kustannuksista.
Mikäli päädyt yhteistyöhön Hirnu Oy:n kanssa, niin rakennuksen lupa- ja rakennepiirustukset kuuluvat kauppaan. Samoin sähkökuvat.
Tallin saa 2024 alkaen myös lisävarusteltuna, eli valmiiksi asennetuilla sähkö- ja putkitöillä.
Mieti lanta-asiat kuntoon heti.
- Kiinteä lantala vai siirtolava? Vaihtoehtoja on useita.
Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että hevonen tuottaa hevosen verran p@skaa. Lisäksi se kaikki pitäisi pystyä varastoimaan, ennen kuin tuotokset toimitetaan edelleen. Rakennuslupaa hakiessasi todennäköistä on, että tätä asiaa sinulta kysytään.
Varsinaista lantalaa ei pienen 1-2 hevosen tallin yhteyteen yleensä vaadita. Minä en sitä asiaa kuitenkaan päätä, joten suosittelen taas kysymään sieltä oman kunnan ympäristöpuolelta asiaa. Paljon on kiinni siitäkin, missä se sinun rakennuspaikkasi sijaitsee. Aivan varmasti järven rannalla tai lähiössä kysellään nämä asiat vähän tarkemmin, kuin keskellä kuivaa erämaata, missä naapurin valot eivät häiritse.
Johonkin se lanta pitää toki varastoida. Ruma mutta ilmeisen toimiva ratkaisu on vuokrata siirtolava ja sille säännöllinen tyhjennys samalta firmalta. Siirtolavan päälle kannattaa virittää jonkinlainen katos, jotta sadevesi ei huuhtele kaikkea luonnon materiaalia sieltä lavalta kotipihan rapakoihin.
Jos tilaa on ja intoa riittää, niin hevosen lantaa voi patteroida, kompostoida ja joissain tapauksissa myydä eteenpäin. Kannattaa kaikesta huolimatta olla realisti ja varautua siihen, että lantalan tyhjennys on kuluerä, mihin joku satanen vuosittain kuluu.
Joskus isännät suostuvat ottamaan pellolle hevosenlantaa. Kannattaa kuitenkin sopia asiasta, eikä vain olettaa. Harvempi maanviljelijä enää kuivalantaa pelloille levittää, eli kalustoa tähän toimenpiteeseen ei välttämättä ole. Toisaalta maanviljelyn tarpeet vs. tallinpitäjän tarpeet eivät välttämättä kohtaa esim. lantalan tyhjentämisen ajankohdan suhteen. Siksi: Varaa lantala, johon mahtuu vähintään vuoden, mieluummin kahden vuoden lantakasa. Tai sitten siirtolava, joka säännöllisesti tyhjennetään.
Siis: Mieti lantala-asiat kuntoon heti projektin alussa. Saat omasta kunnasta varmasti asialliset suunnitteluohjeet. Ne eivät ole mitään ydinfysiikkaa, vaan maalaisjärjellä kyllä pärjää.
Tallin ovet
Tämä taitaa olla meillä kaikkein kysytyin asia. Ilmeisesti asia on näin, että omaan kotitalliin käy ovi kuin ovi. Yrittäjille asia on jälleen kerran tarkempaa.
Jonkinlainen nyrkkisääntö kuitenkin on:
- 120cm levyinen ovi riittää, mikäli hevonen ns. kulkee siitä yleensä yksin. Tarkoittaa lähinnä karsinan ovea. Ponille riittää yleensä 100cm leveyinen ovi.
- 150cm levyinen ovi tarvitaan, mikäli hevonen kulkee siitä yleensä taluttajan kanssa.
Sitten on tietenkin se oma käyttötarkoitus. Jos aiot hurautella tallissa jollakin pikkutraktorilla taikka valjastaa hevosen tallissa kärryjen eteen, niin kyllä se ovi saa olla vähintään 250cm leveä.
Hevostallin ulko-ovet ovat niin isot, että ne kannattaa yleensä tehdä teräsrunkoisina. Ulko-oveen on turvallisuussyistä hyvä tehdä samalla tuulihaka tai jokin stoppari. Tuuli ottaa napakasti isoon oveen otteen ja sitten voi tulla vahinkoja.
Eläinsuojelulain, turvallisuuden ja ihan käytännön maalaisjärjen pohjalta on selvää, että karsinan oven pitää olla:
- Ovi on kunnolla lukittavissa, eikä hevonen saa sitä itse auki.
- Ovi on avattavissa sekä sisä- että ulkopuolelta. Joskus voi tulla tilanne, että karsinasta tulee ns. kiire pois.
- Sen pitää kestää potkuja ja puskemista.
- Mahdollisuudet siihen, että hevonen vahingoittaa itseään johonkin rakenteeseen, pitää olla minimoitu.
- Riittävän vankkaa materiaalia (putken seinämän paksuus) niin, että hevonen ei saa potkittua esim. kalteria irti hitsauksesta. Kun hevonen saa jalan kalterin väliin ja roikkuu siinä yön yli, voi siitä jännevammasta parantuminen olla vaikeaa.
Se on sitten makuasia, tykkääkö saranoidusta ovesta vai liukuovesta. Kummallakin tyylillä on hyvät- ja huonot puolet.
Tallin sisäkorkeus
Yleisesti ottaen tallin ilmatilalla on suuri vaikutus ilmanlaatuun. Mitä pienempi kuutiotilavuus tallissa on, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota tehokkaaseen ilmanvaihtoon. Pienessä tallissa tämä käytännössä tarkoittaa koneellisesti tehostettua ilmanvaihtoa - mikä on vakiona mm. Duo-valmistallien mallistossamme.
Hevosen säkäkorkeus ja tallin sisäkorkeus:
Sisäkorkeus 220cm --- 140 cm
Sisäkorkeus 230cm --- 150 cm
Sisäkorkeus 240cm --- 160 cm
Sisäkorkeus 250cm --- 165 cm (asuinhuoneet on yleensä tätä korkeutta)
Sisäkorkeus 260 cm --- 170 cm
Sisäkorkeus 270 cm --- 180 cm
Sisäkorkeus 280cm --- 185 cm
Sisäkorkeus 290cm --- 190 cm
Sisäkorkeus 300cm --- 200 cm
Nyrkkisääntö: Talli kannattaa rakentaa mieluummin liian korkeaksi, kuin liian matalaksi. Uuden hevostallin sisäkorkeuden tulee 270cm tai yli. Sitten on hyvin paikkakuntakohtaista tulkintaa siinä, saako harrastaja rakentaa pienelle ponille tuollaisen 220cm korkean tallin - mikä siis periaatteessa pitäisi riittää. Vertailukohtana voit pitää ns. normaalia huonekorkeutta asuinnoissa, joka on 240cm - eli onhan tuo 220 tosi matala.
Mutta - minä en sitä asiaa voi päättää. Kannattaa kysyä oman kunnan viranomaisilta. He pystyvät asian sinulle päättämään.
Sen voin kertoa, että Hirnu Oy:n rakentamien valmishevostallien sisäkorkeus on tänä päivänä vakiona 270cm (eli 2,7 metriä). Tarvittaessa korkeus voidaan nostaa 300cm saakka. Mitä enemmän tallissa on ilmatilaa (ns. kuutiotilavuus) sitä helpommin talli-ilman saa pysymään parempana.
Wanha rakennus hevostalliksi?
Kunnissa on paikallisesti tehty omia päätöksiä liittyen esimerkiksi vanhan navetan muuttamisesta hevostalliksi. Siksi kannattaa soittaa sinne omaan kuntaan ja kysyä, mikäli on tallia suunnittelemassa esim. vanhaan navettaan. Lisäksi on todella paljon merkitystä sillä, majoitatko tallissa omaa hevosta vai suunnitteletko pienta ratsastustoimintaa talliisi. Tämä kannattaa mainita, kun neuvoa kysyy. Silloin sinua osataan neuvoa oikein.
Karsinan koko pollen mukaisesti
Eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta on selvää, että hevosen pitää pystyä karsinassa:
- Seisomaan kaula suorassa, rentona.
- Päästä makuulle ja ylös.
- Pystyä kääntymään sujuvasti karsinassa.
Hevosen koko = Karsinan pinta-ala
alle 1,07m = 4 m2
1,08m -1,3m = 5,0 m2
1,31m - 1,40m = 6,0 m2
1,41m - 1,48m = 7,0 m2
1,49m - 1,60m = 8,0 m2
1,61m - 1,70m = 9,0 m2
yli 1,7m = 10,0 m2
Kertomalla tamman säkäkorkeuden 1,3 saat varsomiskarsinan pinta-alan.
Ja huomatkaa, että nämä ovat minimikokoja, eikä kaiken tarvitse olla aina minimiä. Käytännössä hevoselle on miellyttävämpää, kun karsinassa on enemmän tilaa.
Trendi kohti tilavampia karsinoita
Olen huomanut, että tallinrakentajien toiveet karsinoiden koosta ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Kun vielä 10 vuotta sitten pyrittiin rakentamaan mahdollisimman pieni karsina eli säästää rakennuskustannuksissa, trendi näyttää olevan vahvasti kohti tilavampaa karsinaa. Hyvin usein kysytään jopa 15-18 neliön karsinoita valmistalleihin - mikä onnistuu toki. Varsinkin ihmiset, jotka aikovat harjailla, hoitaa ja viettää aikaa hevosensa kanssa sen karsinassa, arvostavat tilavaa ja valoisaa karsinaa. Tätä ajatellen joskus karsinoihin lisätään jopa erilliset "hoitovalot" karsinan perusvalaistuksen lisäksi.
Ihminenkään ei viihdy pimeässä - miksi hevonen viihtyisi?
Minimimäärän saa kuitenkin ylittää ja näin kannattaa tehdä. Valoisa tallirakennus on miellyttävämpi sekä ihmiselle että eläimelle. Hevonen nauttii luonnonvalosta, joka on sen silmille miellyttävä vaihtoehto - kuin myös omistajan kukkarolle. Tosin sitä luonnonvaloa on tarjolla runsaasti ainoastaan kesällä. Kannattaa miettiä, haluatko todellakin hoitaa hevosta otsalampun valossa 9 kk vuodesta?
Mutta ihan näistä minimeistä: Perinteisessä kahden karsinan, 18 neliön tallissa tulisi olla vähintään 0,5 neliöä ikkunapinta-alaa - mikä on oikeasti todella vähän! Kyseessä on tuolloin todella pimeä koppi. Haluaisitko sinä asua ikkunattomassa asunnossa?
Sen lisäksi, että on ikkunoita, ne tulee suojata. Kunnolliset kalterit on paras vaihtoehto. Niiden suhteen on syytä huomioida, että hevosen kavio ei saa mahtua kaltereiden väliin. Varsinkin varsat saattavat hyppiä karsinassa - koska ne ovat varsoja. Ikävä yllätys on tiedossa, jos varsa jää kintuistaan kalteriin kiinni.
Valaisimien suhteen tulisi muistaa, että hevonen ei saa päästä valaisimiin käsiksi. Huomioi myös sähköjohdot - hevonen on yllättävän näppärä räpläämään johtoja.
Leveät käytävät lisäävät turvallisuutta
Yrittäjää ja harrastajaa koskevat käytävän leveydessä eri säännöt ja suositukset. Ja sitten on tietenkin se oma järjenkäyttö. Yrittäjän pitää ajatella asiakasturvallisuutta - yksityinen vastaa itse siitä, jos itse litistyy hevosen ja seinän väliin. Karrikoidusti siis näin.
Nyrkkisääntö: Käytävästä kannattaa tehdä riittävän leveä - vähintään 2,2 metriä. Tämäkin on aika kapea käytävä, sillä hevonen on iso eläin. Käytävän leveys on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Käytävätilassa liikutaan hevosen kanssa, joten tilaa pitäisi olla niin ihmiselle kuin eläimellekin. Hätätilanteessa tilaa pitäisi olla tilaa väistää sivuun.
Tallin toimivuuden kannalta käytävän leveytenä on hyvä sellainen, missä hevosen mahtuu kohtuudella kääntämään. Mikäl muut hevoset saavat pään käytävän puolelle, kannattaa käytävän leveyteen satsata hieman enemmän. Hevoset kun saattavat puraista ohikulkijaa kankusta.
Leveä käytävä lisää rakennuskustannuksia, mutta myös käyttömukavuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta.
Entäpä ns. enkkutallit eli ei käytävää ollenkaan
Eli kotoisammin sanottuna "siirtotallit", joissa hevosen ovi on suoraan ulos. Tallissa ei siis ole käytävätilaa.
Se on oikeasti ihan oma makuasia. Kuka tykkää mistäkin ja mikä toimii omaan tarkoitukseen. Siitähän siinä lopultakin on kyse, eikö totta?
Itse arvostan erillistä käytävätilaa tallissa. Suomessa on kuitenkin neljä vuodenaikaa, eikä mikään niistä ole aina niin miellyttävä. Myös harrastajan kannattaa miettiä, että asioita on mukavampi tehdä katon alla suojassa, kuivassa ja hyvin valaistussa tilassa.
Tallin lattiamateriaali ja "maapohjaiset" tallit
Tästä asiasta on monta eri mielipidettä. Otin siksi oikein asiakseni selvittää, miten tämä asia on: Saako tallissa olla maapohjainen lattia? Tiedättekö, että yksikään puhelimessa juttamani viranomainen (rakennustarkastajia, ynmpäristötarkastajia) ei osannut sanoa asiaan lopullista varmuutta. Joten sanoisin, että kysy sieltä teidän kunnasta, miten asia teillä päin on.
Yhteen asiaan sain selvyyden: Asia on tarkempi, kun ollaan pohjavesialuueella tai ranta-alueella. Miten se on tarkempi, se ei selvinnyt.
Maalaisjärki ja eläimen hyvinvointi huomioiden tehty koonti hevostallin lattiamateriaalista:
- Lattia pitää pystyä pitämään kuivana tai hevosella pitää olla kuiva makuupaikka. Sadevedet ja keväällä sulamisvedet eivät siten saa kastella tallin lattiaa missään vaiheessa. Tämän perusteella tallirakennus ei voi olla maata vasten, eli siinä on pakko olla jokin perustus, mikä pitää lattian irti maasta.
- Lattiaan ei saa hevonen jäädä kintuistaan kiinni. Tämä riski on lienee lankkulattiassa, mikäli sen huolto laiminlyödään.
- Lattia ei saa olla liukas. Tosin betonilattia on monesti alkuun liukas. Talvella ainakin kengättömillä hevosilla tahtoo jäädä kavioon lunta, jolloin meillä ainakin liukastellaan ensilumilla - ja on betonilattia.
- Lattia pitää pystyä tarvittaessa desinfioimaan - sillä hevosillakin esiintyy välillä kulkutauteja ja muuta ikävää. Sen suhteen lienee selvää, että maalattian desinfioiminen on ongelmallista. No, tietenkin maaperän vaihto?
No, ei huolta. Meidän valmishevostallien lattia täyttää kirkkaasti kaikki nuo edellä esitetyt. Lisäksi meidän hevostallien lattia on tiivis, joten virtsa taikka pesuvedet eivät pääse hallitsemattomasti maaperään. Sopii siis myös pohjavesialueelle.
Lähtökohtaisesti kukaan ei kieltänyt maapohjalla olevaa hevostallia. Minä en sitä toki lupaa enkä missään nimessä suosittele "nimimerkillä kokemusta on".
Todennäköisesti asia on niin, että yrittäjänä toimivan pitää tehdä asiat viimeisen jälkeen eli rakentaminen maksaa paljon enemmän (siksi niitä tukia voi yrittäjä anoa) ja harrastaja voi tehdä juuri niinkuin lystää. Pitäkää kuitenkin se eläimen hyvinvointi etusijalla.
Pihattokin tarvitsee hoito- ja varastotilat
Hoitotiloja tarvitset Suomessa aivan varmasti silloin, kun tallille tulee sattuu vahinko taikka kengittäjä tulee käymään. En usko, että monikaan asiakkaansa valikoimaan pystyvä kengittäjä tulee toista kertaa tallille, missä hevonen pitää kengittää otsalampun valossa pimeässä ja räntäsateessa.
Hevosille myös sattuu vahinkoja. On haavoja ja nirhaumia, jotka pitää pystyä hoitamaan. Hevonen voi myös sairastua, jolloin se pitää pystyä eristämään. Siksi nämä asiat kannattaa ainakin miettiä valmiiksi. Jos ei muuten, niin sovi naapuritallin kanssa jonkinlainen yhteistyökuvio paniikkitilanteita ajatellen.
Pihaton tilat
Pihatossa yhtä hevosta kohden tulisi olla makuuhallissa tilaa 80% karsinan pinta-alasta. Eli 9 neliön karsinan tarvitsevalle hevoselle olisi hyvä pihatossa olla vähintään 7,2 neliötä tilaa.
Käytännössä tilaa kannattaai olla paljon enemmän hevosten laumakäyttäytymisen takia. Hevosilla on hyvin erilainen käsitys "reiluudesta", kuin ihmisillä. Hevosten maailmassa heikoin seisoo auttamattomasti räntäsateessa, mikäli tilaa on niukasti.
Tehokas ilmanvaihto pitää rakennuksen kunnossa ja hevoset terveinä
Mitä pienempi tallin ilmatila on, sitä työläämpää on lämpötilan ja kosteuden hallitseminen ilman koneellista apua. Duo-Valmistalleissa on huippuimuri vakiona, jotta ilmanvaihto on tehokas ja toimiva. Lisäksi niissä on avattavat ikkunat karsinoissa, joten ilmanvaihdon ongelmia ei tule edes sähkökatkon aikana.
Painovoimaan perustuvaa ilmanvaihtoa suunnittelevan kannattaa varautua siihen, että tällä periaatteella on rajoituksensa varsinkin kosteuden hallinnan suhteen. Lisäksi kesäkuumalla pienen tallin lämpötila helposti nousee hevosen kannalta epämiellyttävän korkealle.
Talleissa on talviaikaan oltava jonkinlainen lämmitys, joka tuottaa ns. kuivaa lämpöä. Pelkkä hevoslämmitys ei riitä, mikäli hevoset ovat päivän ulkona. Esimerkiksi ihan tavallinen öljytäytteinen patteri käy oikein hyvin. Alan liikkeet osaavat neuvoa sopivan tuotteen valinnassa, kun osaat kertoa, mitä laitteelta odotetaan.
Lattialämmitystä en laittaisi tallissa karsinoiden puolelle, koska karsinan lattialla on lantaa ja virtsaa. Näitä tuotteita ei kannata kuivattaa talli-ilmaan. Pesupaikalla ja käytävillä lattialämmitys on oikein hyvä, koska se kuivaa lattian nopeasti ja talli-ilman saa pidettyä kuivempana. Lattialämmityksen asennuksen yhteydessä kannattaa muuten panostaa erityisesti lämmityskaapeleiden alapuolelle (maata kohti) tulevaan eristykseen (styroksia tms. reilu kerros). Mikäli eristystä ei ole tai sitä on niukasti, voi sähkölasku olla aika hurja.
Mikäli tallirakennus toimii ilmanvaihdon suhteen:
- Ilma on kohtuullisen kuiva.
- Seinillä ja katossa ei ole kosteudesta tiivistynyttä vettä. Ulko-oveen tätä monesti tulee, koska ovi on tallin kylmin paikka. Tiivistymistä on aika mahdoton talvella välttää.
- Tallin lämpötila pysyy myös hevosten ollessa ulkona ns. plussan puolella. Meillä tallin lämpötila on 5-10 astetta. Kuten sanottua, makuasioita: Minä tykkään, että tallissa voi työskennellä ilman kinttaita. Kengittäjä tykkää, että pystyy työskentelemään asiallisessa lämpötilassa, eikä näpit ole jäässä. Terveelle ja hyväkuntoiselle hevoselle riittää toki lämpötilaksi se, että vesi ei ämpärissä jäädy. Suosittelisin kuitenkin, että kylmän tallin sijaan harkitaan reilusti sitten pihattoa. Näin hevonen pystyy liikkumaan, mikäli sillä on kylmä. Karsinatallissa siltä estetään tämä normaali keino pitää itsensä lämpimänä.
Valaisimet ja sähköjohdot pois hevosten ulottuvilta
Matalassa tallissa kannattaa valaisimien sijoittelu miettiä tarkkaan. Karsinoiden puolelle valaisimia ei kannata laittaa, jos hevonen niihin voi yltää esim. hypätessä pystyyn. Usko pois, jokainen hevonen voi sen tehdä. Hevonen yltää halutessaan yllättävän korkealle. Tämän takia Hirnu Oy:n Valmistalleissa valaisimet on sijoitettu karsinaelementin eteen, käytävän puolelle.
Myös pintaan vedetyt sähköjohdot ovat ongelmallisia - eikä niitä varsinkaan karsinoiden puolella saisi olla lainkaan. Hevonen näprää mielellään turvallaan kaikkea, minkä karsinastaan löytää. Kukapa haluaisi löytää tallista hevosensa sähköiskuun kuolleena - tai tallin tulessa?
Tallin lämmittäminen
Taitaa olla yksi sitkeimmistä hevosmaailman myyteistä, että "hevonen lämmittää itse oman tilansa, eikä tallia tarvitse siksi lämmittää". Tämä ei pidä paikkaansa, vaan nykyaikainen talli tarvitsee lämmitysjärjestelmän (esim. patterit tai sopiva ilmalämpöpumppu).
Miksi lämmitystä ei sitten voi jättää pelkästään hevosen varaan? Tuottaa hevonen toki lämpöä, mutta vastaavasti hengityksen myötä myös kosteutta ämpärillisen verran vuorokaudessa. Kosteus tallirakenteissa on yhtä ikävä juttu, kuin kosteus asunnon rakenteissa: Lopulta rakennus homehtuu. Homeinen sisäilma on hevoselle yhtä epäterveellinen, kuin ihmiselle. En suosittele kokeilemaan.
Kesäaikaan talli-ilman kosteus ei ole ongelma, koska tallin ovet voi pitää auki. Talviaikaan tallin ulko-oven jatkuva auki pitäminen johtaa kuitenkin siihen, että talli-ilma on yhtä kylmä kuin ulkoilma - eli yleensä pakkasen puolella. Kosteus auttamatta tiivistyy sisäpinnoille ja hevosten lämmittäessä taas tallia sulaa. Se ei tee hyvää millekään rakennukselle.
On tärkeää, että tallissa on asiallinen lämmitin. Se kuivattaa sisäilmaa silloin kun hevoset ovat sisällä tallissa ja ennen kaikkea silloin, kun hevoset ovat ulkoilemassa. Huippuimuri lisäksi kierrättää ilmaa tallissa niin, että se säilyy mahdollisimman raikkaana. Toisaalta huippuimuri osaltaan siirtää kosteaa hengitysilmaa ulos jo silloin, kun hevoset ovat tallissa.
Joten: Hanki talliisi asiallinen lämmitin. Erilaisia vaihtoehtoja markkinoilla on.
Lattialämmitys
Kun läträtään vettä, pitäisi se saada kuivumaan nopeasti. Muutoin vesi lisää turhaan talli-ilman kosteutta jne. Lattialämmitys on hyvä vaihtoehto paikkoihin, missä käsitellään vettä (esim. pesupaikka, käytävä), mutta en laittaisi lattialämmitysta karsinoihin. Talli-ilmassa ei nimittäin kannata kuivata "kusisia kuivikkeita" lattialämmityksellä. Siitä tulee vain ylimääräisiä kaasuja talli-ilmaan. Hevosella on hyvin herkät keuhkot. On parempi, että virtsa viedään tallista kuivikkeisiin imeytettynä lantalaan muhimaan.
Lattialämmityksen osalta kiinnittäisin huomiota eristeiden vahvuuteen lattiassa. Sähkökaapelin alle laittaisin jämäkän, ainakin 10-20cm eristystyksen alapohjaan. Ihan vain siksi, että sähkö on aika kallista ja maaperän lämmittämisessä ainakin minulla loppuu rahat. Eristyksellä lämmön saa suunnattua oikeaan suuntaan, eli sinne rakennukseen päin. Se on se juttu.
Erityisesti silloin, jos haluat talliisi vetää vesijohdot, kannattaa sijoittaa asialliseen lämmitysjärjestelmään. Mikäli tallissa vesiputket jämähtää jäähän, on luvassa melkoiset talkoot. Haljenneesta vesiputkesta tulee hämmentävän suuri määrä vettä talliin hyvin lyhyessä ajassa. Hirnu40-valmistallissa on erityisesti huomioitu se, että talliin vedetään vesijohto. Kannattaa vilkaista. Se on ihan toimiva järjestelmä.
Hevosen turvallisuus
Lämmitysjärjestelmää mietittäessä kannattaa huomioida se tosiasia, että hevonen ei saa päästä lämmityslaitteisiin käsiksi. Niitä ei siksi voi sijoittaa karsinaan. Tämä tekee Suomen olosuhteissa nuo "pelkät karsinat" -malliset tallit ongelmallisiksi. Kesällä kiva, mutta talvi on meillä pitkä.
Hirnu Oy:n hevostallit käyvät perusmallina myös yritysten tarpeisiin
Hirnu Oy:n valmistalleissa mennään ns. määräysten äärirajoilla siten, että ne käyvät ihan perusmallinakin myös yrittäjien tarpeisiin. Monet määräykset, mitkä tuntuvat isoilta ja hintavilta, ovat hevosen ja hoitajan hyvinvoinnin sekä turvallisuuden maksimoimiseksi tehtyjä.
Tallin ylläpitäminen on haasteellista, mutta sen kyllä oppii!
Tallin lämpötila talvella: Varmaan mielipiteitä on monia, mutta noin 5-8 astetta. "Jääkaappilämpötila" on suositelluin lämpötila, koska hevonen viihtyy viileähkössä. Kannattaa muistaa, että tallissa pitää pystyä työskentelemään myös kovalla pakkasella. Esimerkiksi kengittäjä arvostaa kovasti työtilaa, missä näpit eivät jäädy. Siksi myös pihaton yhteydessä pitäisi olla lämpimät hoitotilat normaaleja hoitotoimenpiteitä ja mahdollisia sairastapauksia ajatellen.
Tallin ilmankosteus: 55-65%, eli kuivahko, mutta ei kuiva. Tätä kuivemmassa tallissa kuivikkeet pölyävät, mutta kosteammassa taas homeet viihtyvät. Varsinkin alkutalvesta, ulkoilman kosteuden ollessa yli 90%, voi ilmankosteus olla pienoinen haaste. Kannattaa uskoa kuitenkin enemmän omaa nenää kuin tuijottaa mittareita. Jos talli-ilma on kostean ummehtunut ja ammonjakin hajuinen - kannattaa asialle tehdä jotain.
Mikäli hevosten kanssa samassa tilassa säilytettäviin loimiin, riimuihin taikka muihin varusteisiin alkaa ilmestyä "homepilkkuja" tai muuta ylimääräistä, on tallisi ilmanlaatu pielessä.
Aloittelevalla tallinpitäjällä menee aikansa "pikku niksien" oppimiseen, mutta vanhalta konkarilta asiat sujuvat niitä miettimättä. Vaikka talli on oma juttunsa hoitaa, sen kyllä nopeasti oppii. Ensimmäinen vuosi on aina hankalin.