Hirnu Oy:n blogi

Konehaudontaa - mikä kone minulle?

Keskiviikko 24.6.2015 - ZMOO

Linnut ovat jänniä otuksia siksi, että niiden kehitystä pääsee seuraamaan konehaudonnassa. Se on itse asiassa suorastaan ällöttävän opettavaista. Olen saanut muuta kautta useampia kiinnostuneita kysymyksiä konehaudonnasta, joten otetaan keinoemo näin aluksi blogin aiheeksi. Aloitetaan yksi asia kerrallaan. Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä enemmän "pari pikku juttua" tulee mieleen. Asiasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan. 

Ihan ensimmäisenä haluan kuitenkin varoittaa, että tipujen kanssa tulee aina kuolemia - kuten elämässä yleensäkin. Tulee kuoriutumaan vammautuneita tipuja, jotka pitäisi pystyä lopettamaan. Joten ennen, kuin aloitat minkäänlaista haudontaa, niin varmista tämä lopettamisasia. Mikäli itse et pysty/kykene tipua lopettamaan, niin selvittele lähipiiristä ihminen, joka sen pystyy/saatta/kykenee tarvittaessa tekemään. Lintuja hautoessa otat vastuun elämän syntymisestä ja myös siitä, että se tarvittaessa lopetetaan nopeasti ja mahdollisimman tuskattomasti. 

Ensimmäinen vinkki: Hanki kunnon hautomakone. En ala mitään erityistä merkkiä mainostamaan, koska tässä blogissa ei muiden firmojen tuotteiden tuotesijoittelua tehdä. Hirnu Oy ei hautomakoneita myy - kanaloita kylläkin, joten jätetään merkit sikseen ja keskitytään ominaisuuksiin. 

Hyvän hautomakoneen määritelmä on kiinni monesta tekijästä. Hyvä kone ei välttämättä ole iso kone. Harrastaja ei tarvitse valtavaa volyymia harrastukseen.

Millainen sitten on se "kunnollinen kone"? Hautomakoneita on kotikäyttöön tarjolla varmaan parikymmentä erilaista. Yritä siinä nyt sitten päättää, mikä olisi itselle se kaikkein paras. Itse sinä sen ostopäätöksen teet, mutta yleensä köyhän ei kannata huonoa/halpaa ostaa ja ominaisuudet maksavat aina lisää.

Lue lisää »

3 kommenttia . Avainsanat: siitosmuna, konehaudonta, siipikarja, hautomakone

Minä olen Zmoo-ankka

Sunnuntai 21.6.2015 klo 13.00 - Zmoo-ankka

Elämä ankkana - tai lintuna yleensäkään, ei välttämättä ole ihan yksinkertaista. Otetaan vaikka minun syntymäni, mikä lopultakin tapahtui kunnioitettavasti juhannuspäivänä 2015. Siis tasan eilen.   

zt1.jpg

Kaikkiaan me ankanpojat viihdymme kuoressa noin 28 päivää eli suunnilleen neljä viikkoa. Siinä ajassa tulee kananmunastakin tutusta "keltuainen-valkuainen"-mössöstä ihan oikea tipu. Oletuksena tietenkin on, että luonto on ollut suosiollinen ja parvessa on kumpaakin sukupuolta olevia ankkoja. Tähän hommaan tarvitaan tyttöjä ja poikia. Ankka-tytöt toki munivat, vaikka poikia ei olisikaan. Näistä munista ei kovallakaan hautomisella kuitenkaan tule tipuja. Kuten sanottu, tarvitaan tyttöjä ja poikia - ja suosiollinen luontoäiti kaveriksi. 

Ankkatyttöjen munia ei kannata heittää hukkaan, vaikka niistä ei tipuja tulisikaan. Ankanmunat ovat loistavia leivonnassa! Koska ankanmunien tuottaminen ei ole Suomessa taloudellisesti kannattavaa, lajimme on säästynyt erilaisten eläintehtaiden kiinnostukselta - ainakin täällä Suomessa. Sitäkin asiaa kannattaa ajatella.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ankka, siipikarja, eläinlapset, rakkaudesta eläimiin