Hevostallin ja yleensäkin eläinsuojien lämpimänä pitäminen on perusasioita tallin suunnittelussa. Ei talli-ilman "lämmin" tarvitse olla, mutta sen verran ainakin, että vesi ei kupissa jäädy. Sellainen 3-8 astetta plussaa on lienee ihan sopiva. Silloin ei kovillakaan pakkasilla ulkoilman ja tallin sisäilman lämpötilaero tule liian hurjaksi. Eli sellainen "jääkaappilämpötila" on aika passeli. 

Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi niin monet rakentajat ajattelevat hevostallin lämpenevän ja pysyvän lämpimänä ilman minkäänlaista lämmönlähdettä. Eihän kukaan taloaankaan rakenna ilman, että siihen jokin lämmitysjärjestämä suunnitellaan. Miksi eläinsuoja olisi yhtään sen ihmeellisempi asia?

Seinät eivät lämpiä itsekseen

Jotta rakennus pysyy lämpimänä, pitää sen seinien olla lämpimät. Lämpöeristeen toiminta yksinkertaisuudessan perustuu siihen, että se sitoo paikalleen lämmintä ilmaa. Seinä taikka lämpöeriste itsessään ei tuota lämpöä - sellaista ihmettä en ainakaan tiedä vielä keksityn. Siksi pitää olla rakennuksen sisällä jokin lämpöä tuottava laite, joka lämmittää rakennuksen ilmatilan. Ei se tila tyhjästä lämpiä. 

Talli-ilmasta lämpö johtuu edelleen rakennuksen seiniin ja välikattoon ja lämmön matkaa vapauteen hidastaa lämpöeristeet. Rakenteiden välissä olevat eristeet lämpenevät tällä tavalla.

Ulkoseinät ja välikatto on puolestaan rakennettu niin, että lämpö siirtyy siitä mahdollisimman hitaasti edelleen pois. Kylmää kohti lämpö siirtyy väkisin, sille ei voi mitään. Nopeuteen voi sen sijaan yrittää vaikuttaa. Mitä paksummalti  eristettä ja erilaisia katkoja seinässä on, sitä pitempi on "lämmön karkumatka". 

Mutta mikään eristemäärä seinissä taikka katossa ei riitä, mikäli tallissa ei ole mitään kunnollista, ympäri vuorokauden päällä olevaa lämmönlähdettä. 

Lämmittääkö hevonen oman tallinsa?

Hyvin sitkeässä on käsitys siitä, että "hevonen lämmittää itse oman tallinsa". Niin ehkä lämmittikin silloin 60 vuotta sitten - kun 10 neliön tallissa seisoi kaksi hevosta rinta rinnan ja tallin sisäkorkeuskin oli noin kaksi metriä. Se on tilana vähän sama, kuin yhtä hevosta ryhdyttäisiin pitämään kahden hevosen kuljetuskopissa. Kuka pitää hevosta tänä päivänä niin pienessä tilassa? Toivottavasti ei kukaan. 

Kun talliaan itse lämmittävä hevonen poistuu tallista ulkoilemaan, alkaa tallin lämpötila väkisinkin laskea. Jonkinlainen patteri tallissa pitää olla, jotta tallin lämpötilaa ylläpidetään myös hevosen poissaollessa. 

Patteri auttaa myös kosteuden kanssa

Paitsi lämpöä, tuottaa hevonen hengitysilmassa kosteutta yllättävän paljon. Jostain olen kuullut vertauksen, että noin ämpärillisen verran vettä vuorokaudessa. Se ei ole mikään ihan pieni määrä. Ja sen huomaa talli-ilman ylläpidon haasteissakin. 

Jonkinlainen "kuivaa lämpöä" tuottava laite kannattaa aina talliin suunnitella sijoitettavaksi. Erityisiä vaatimuksia asettaa asukkaat, joita treenataan. Treenistä tuleva hevonen on melkoinen kosteuspommi, kun se tuodaan talliin. Ei sitäkään kylmään ja kosteaan koppiin ole reilua jättää - ei, vaikka olisi millainen loimi niskassa.

Pihatonkin yhteydessä tulee olla tila, missä hevosen saa kuivattua - tai sitten vältetään hikiliikuntaa pakkasilla. Sekin on yksi ihan hyvä vaihtoehto.  

Millainen lämmönlähde? 

Talliin sopii hyvin erilaiset patterit, joiden IP arvo sallii niiden käytön pölyisessä ja kosteassa tilassa. Itse suosin näitä. Edullinen hankinta ja sähkölaskukaan ei ole mahdoton. Näissä pitää muistaa se, että vaikutus on hitaanlainen. Mihinkään pika-lämmitykseen ei näistä ole. 

Monet käyttävät erilaisia puhaltimia ja tykkäävät nimenomaan niiden nopeahkosta kuivattavasta vaikutuksesta. Niissä kannattaa sijoittaa vain sellaisiin, mitkä sopivat pölyisiin tiloihin eli jonkinlainen pölyiselle rakennuspaikalla suunniteltu lämmitin. Halvimmat mallit voivat olla kyseenalaisia paloturvallisuuden takia ja auton sisätilalämmitin ei kuulu talliin. Puhaltimissa kannattaa myös vilkaista, millaisia sähkömääriä ne nielevät. Kovan pakkasjakson jälkeen voi tulla yllätys. 

Kaikkein tyylikkäin vaihtoehto on tuttavani tallissa, mihin laitettiin vesikierto-lattialämmitys tallin käytävien osalle. Hyvä, toimiva ja helppo. Karsinoihin ei lattialämmitystä kannata laittaa, koska virtsan ja lannan aromit saattavat lämmetä siitä talli-ilmaan. Mutta käytävän lämmityksellä tuokin talli pysyy oikein hyvin peruslämmössään. Yhdistettynä muun tilan hakelämitykseen, on tallinkin lämmittäminen varsin edullista. Kelpaisi minulle! 

Säteilijät ovat tulleet nykyään myös eläinsuojiin. Ne eivät lämmitä ilmaa lainkaan. Säteily muuttuu vasta pinnassa lämmön tunteeksi - tällainen käsitys minulla niistä on. Korjatkaa, mikäli olen väärässä (hyvinkin voin olla, tässä asiassa olen kuulopuheen varassa). Ilmeisesti pihatoissa näitä tykätään käyttää. Kokemusta minulla ei niistä ole. Mikäli joku haluaa jakaa koemuksia, niin antaa palaa kommenttikentässä! 

Ilmalämpöpumppu on ainakin yhdessä Valmistallissa käytössä. Käsittääkseni se on toiminut oikein hyvin - ja kesällä saa myös viilennettyä rakennusta. Siinä plussaa on automatiikka - kone huolehtii, että talli-ilma on sopivassa lämpötilassa. 

Vältä siis ainakin nämä mokat: 

• Mieti tallin lämmitystapa valmiiksi ennen pakkasia. Talvi ei suomalaiselle tule yllätyksenä. 
• Panosta mieluummin hieman liian isoon lämmittimeen, kuin liian pieneen. Tehoja on helppo vääntää pienemmälle. Ei sen koneen tarvitse täysillä hurista.
• Osta ammattilaiselta. Kerro, mihin tilaan lämmitin tulee. Kerro, että tallitila on kostea ja pölyinen. Kaupunkilaismyyjät eivät tiedä, millainen tila hevostalli on (eivätkä aina valitettavasti sitä osaa kysellä tarpeeksi tarkasti myydäkseen sopivan tuotteen).
• Mieti lämmönlähteiden paikat siinä vaiheessa, kun teet sähkösuunnitelmia. Näin vältät kesken talvea tehtävät jatkojohto-viritykset. Ne eivät ole kauniita eivätkä turvallisia. 
• Muista, että ovet ovat pahin lämmönhukka. Siinä kohdassa on seinässä reikä ;) 
• Huomioi, että lämmittimeen ei hevonen saa päästä käsiksi - kuten ei mihinkään sähkölaitteisiin. Karsinaan ei lämmittimiä siis laiteta. 

Näillä eväillä tallin lämmitystä suunnittelemaan!