Hirnu Oy:n blogi

Joululahjaksi hevoselle tekemistä talliin

Keskiviikko 11.12.2024 klo 10.31 - KMA

Sanottakoon nyt heti alkuunsa, että tämä ei ole kaupallista yhteistyötä. Vaikka mainitsen tässä tuotteen, niin en saa siitä mitään taloudellista hyötyä. Tämä nyt vain on käytännössä meillä todettu hyväksi tuotteeksi, joten vinkkaan ilman mitään taustalla olevia yhteistyökuvioita. Näitä ei saa myöskään hankittua Hirnu Oy:lta.

Kuvan mukainen näpärä ja tukeva heinäpallo Hay Play on palvellut uskollisesti hevoseni, noin 800 kg mörssärin riepoteltavana vuosikausia. Voin siis lämmöllä sanoa, että on tukeva pallo. Pallon ideana on se, että hevonen potkii, pyörittelee ja etsii nyhdettävää - eli syö heinää hitaasti. Kun on tällainen "hyvä rehunkäyttäjä" -ratsu, joka tarvitsee ajankulukseen hupiheinää, on tämä heinäpallo osoittautunut vallan mainioksi leluksi. Normaalien iltaheinien lisäksi jätän sille karsinaan pallon pureskeltavaksi. Aamuun mennessä pallo on yleensä tyhjä, joten riemua ja puuhaa on riittänyt yön pimeinä tunteina.

Pallan ehdoton plussa on se, että tällä tavoin pystyn edes jossain määrin hillitsemään sitä määrää, minkä meidän "tyllerö" heinää syö. Vapaasti se heinänsä muutoin saa, mutta sitä vapauttakin voi edes pikkuisen hillitä. Ylitiömäinen ei ole hevoselle sen terveellisempää, kuin kenellekään meistä. 

Ulkona vai sisällä?

Joskus olen kokeillut antaa hevosen leikkiä pallolla ulkona,  mutta oman kokemukseni mukaan se ei ole kätevää. Ensinnäkin pallo päätyy yleensä aidan väärälle puolelle, koska hevonen voi sitä tosissaan päättää myös potkaista - kai siinä on ajatuksena voiman lisääminen tekniikan joutuessa tiukille. Se, että hevosen himoitsema asia on väärällä puolella aitaa, ei keskimäärin ole kannatettava ajatus. 

Toisaalta maata vasten kieriessään pallo väistämättä sotkeutuu. Jos on kuiva keli, niin hiekka ropisee heinistä väistämättä. Lieneekö se hyväksi hevoselle? Jos on märkä keli, niin koko pallo heinineen on nopeasti muran (ja pskan) peitossa. Se ei ensinnäkään kelpaa enää hevoselle - ja olisiko sekään laadukasta ruokaa? Epäilen.

Näin ollen sisäkäytössä olen todennut tällaisen palleron olevan vallan mainio ajankulu ja heinän syömisen annostelija. Meillä tahtoo "tytöltä" tulla aamulla protestia, jos yöheinät ovat loppuneet kesken. Tämän palleron kanssa puuhastellessa sillä aika kuluu mukavasti ja ainakin se kuvittelee saavansa koko ajan jotain natustettavaa. 

Mutta kokeilkaa ihmeessä, jos tällainen tulee vastaan. Vaikka joululahjaksi :)

Omani hankin Hankkijalta, mutta vastaavia myydään varmasti monessa muussakin liikkeessä. Hay Playsta voin sanoa, että se on kokeilussa todettu kestäväksi, mikä lienee tärkeintä. Aina kannattaa huomioida, että hevosen leikkikalun pitää kestää hevosen käsittelyä - mikä välillä on aika kovakouraista. Irtopaloja ei saa syntyä. 

Hevosen omaehtoisesta liikkumisesta 3

Maanantai 7.10.2024 klo 10.34 - KMA

Kirjoitin keväällä hevosen omaehtoisesta liikkumisesta ja lupasin jatkotietoja tästä vapaan liikkumisen seuraamisen projektista.

Omaehtoisella liikkumisella tarkoitan sitä liikuntaa ja liikkumista, mitä hevonen tekee ilman, että sitä varsinaisesti aktivoidaan. Käytännössä laitumella olevalla hevosella se on siis sopivalta heinätuppaalta toiselle siirtymistä. Rauhallista ja rentouttavaa ajankulua, joka on hevoselle luontaista.

Vaikka hevonen ei varsinaisesti näyttäisi tekevän "mitään", niin yllättävän paljon trackerilla seuratessa se silti liikkuu. Huomaa, että tämän lisäksi tulee se liikunta, mitä se ihmisen kanssa touhutessa ja urheillessa saa. Tämä voisi olla sitä hevosen "arkiliikuntaa", mitä ainakin ihmisen kohdalla pidetään äärimmäisen tärkeänä. 

Nappi ulkoilee päivittäin 10-12 tuntia riippuein siitä, mitä ohjelmaa sille on illalla luvassa. Liikunnassa ei ole mukana se liikunta, mitä ihmisen mukana tulee tehtyä.

Napin "arkiliikunta" viikolla 40:

Maanantai 5,3 km

Tiistai 5,75 km

Keskiviikko 6,3 km

Torstai 5,86 km

Perjantai 5,09 km

Lauantai 5,31 km

Sunnuntai 4,34 km

Nappi on nyt toistaiseksi itsekseen, eli sillä ei valitettavasti nyt seuralaista ole. Siten kevääseen verrattuna huomaa, että pari kilometriä sillä tulee vähemmän päivässä liikuttua, mikäli seuraa ei ole. Hevonen on lienee kuin ihminen - kaverin kanssa tulee emmän puuhasteltua. 

Hevoselle kannattaa ehdottomasti järjestää mahdollisuus liikkua itsenäisesti. Pienessä tarhassa se ei ole mahdollista, joten ihmisen vastuu liikunnan järjestymisestä on olennaisesti suurempi. Hevonen kyllä liikkuu - mutta sillä tulee olla siihen tilaisuus.

Näin ollen: Omaa kotitallia - ja myös kaupunkiin tallia suunnittelevien toivoisin huomioivan tontin koossa sen, että hevosella on tilaa omaehtoiselle liikkumiselle. 

Eräs eläinlääkäri linjasi sopivan hevostarhan koosta siten, että sen pitäisi olla "niin iso, että hevonen pystyy sen sisällä kiihdyttämään vauhtinsa äärimmilleen ja pysähtymään turvallisesti." Kuulemma noin 100m pitäisi olla ainakin yhden sivun, jotta tällainen olisi mahdollista. Siitä siis kaikki tonttia mittailemaan! 

Nikkaroidaanko oma kotipihatto?

Torstai 24.11.2022 - KMA

Luin erittäin kivan ja iloisen jutun hevospihatosta. Kyse oli isosta kokonaisuudesta, missä kasvatettiin nuoria hevosia laumassa. Lähtökohtana kaikessa oli automatisointi ja perustavanlaatuisten hoitotoimenpiteiden yksinkertaistaminen käyttämällä hyväksi tekniikkaa. 

Pidin siitä jutusta. Juttu oli positiivinen ja siinä oli vahvasti näkyvissä  aito tahtotila mahdollistaa hevoselle niin lajityypillinen tapa elää, kuin se ihmisen kaverina on mahdollista. Toisaalta jutussa esitetyssä pihatossa - joka tosin oli iso pihatto, oli järkeviä ajatuksia sen suhteen, että ihan kaikkea hommaa tallissa ei kannata laskea oman hauiksen ja ahkeruuden varaan. Kuten mummoni aina sanoi: "Kannattaa laskea askeleet!". Suunnittelemalla ja ennakoimalla mahdolliset tulevaisuuden muutostarpeet, jää paljon enemmän aikaa varsinaiselle hevosharrastukselle ja hevosen kanssa puuhaamiselle. 

Pihatto ei ole tietenkään mikään taivaita avaava paratiisi hevoselle. On toki selvää, että täydellistä lajityypillistä elämää ei millään eläimellä ole, mikäli se elää ihmisen kanssa. Niin koira, kissa kuin hevonen joutuu aina sopeutumaan. Ei silti kannata unohtaa sitä, että se myös pääsee monella tapaa helpommalla, kuin vastaavasti luonnossa. Ihminen on hevoselle käytännöllinen kumppani, mikäli ihminen hoitaa oman osuutensa diilista ja kohtelee eläintä hyvin ja arvokkaasti. Yksi osa eläimen asiallista kohtelua, on järjestää sille kunnollinen, turvallinen ja toimiva talli erilaisia sääilmiöitä vastaan. Loimi - edes tosi hyvä loimi, ei  korvaa kunnollista rakennusta eläimen suojana. 

Ajattelin, että tällä "Nikkaroidaan oma kotipihatto" -sarjalla saisitte erilaisia näkökulmia siitä, millainen ero on karsina- ja pihattotallin hoitamisessa ja arjessa. Lähtökohtana on käytännöllisyys ja turvallisuus tallin arjessa. Jospa siitä löytyisi hyviä lähtökohtia omalle uudelle hevostallille kotipihaan - oli se sitten karsinoihin taikka pihattomalliin pohjautuva tyyli harrastaa. 

Pysytään kuulolla - sarjan ensimmäinen osa tulee ensi viikolla.